Mä vastasin 6, mutta taitaa olla ettei nykyisessä tilanteessa ihan onnistuisi
Tossa kuuden kanssa oli ajatuksena se, että jos asuttaisiin jossain jättitontilla, maalla vaikka, ja koko alue olisi rajattu. No, ehkä se todellisempi sopiva lukumäärä olisi mulle kolme.

Turkinhoito ei mua pelota, nautin villani harjauksesta, itseasiassa olen pyytänyt jos saisin trimmata kaverinikin koiran kuntoon Ja ainahan on se mahdollisuus että, leikkaan koirieni turkin lyhyeksi (tai edes yhden), ja siten turkinhoito kevenee. Onhan meillä aina agility vaikka ei yhden kanssa sitten näyttelyihin menisikään.

Luultavasti villalaumani tulee lisääntymään tässä ensi kesänä tästä yhdestä kahteen, mutta sen saa sitten nähdä.
Sen tiedän ainakin varmasti etten tähän yhteen tyydy!

Mulle maksimi ois 3 koiraa.

Meillä on nyt parin viikon ajan ollut neljä villistä ja viidentenä perulainen, joka ei tarvitse turkinhoitoa.

Kullekin koiralle ei tahdo löytyä sitä omaa henkilökohtaista aikaa, vaikka kuinka yrittäisi. Kouluttamisesta on turha edes haaveilla - onneksi nämä ovat kaikki jo peruskoulutettuja yksilöitä.
Tytöt pysyvät kohtuu hyvin omalla pihalla, vaikka ei olekaan aidattu ja tottelevat valikoidun hyvin/huonosti komentojani. Kävelyllä pärjätään kun pidän tyttöjä vapaina, mutta vastaantuljijoiden kohdalla koirat on otettava hihnoihin koska muuten ne ryysivät pummimaan rapsutuksia. Se kohta onkin sitten kunnollista VARPUSTELUA, jokainen koira pyörii ja kääntyy ja hyppii ja tekee kaikkensa saadakseen kaaoksen aikaiseksi...

Kantani vahvistui: kyllä oikea lukumäärä on se kolme.

Meillä on paljon eläimiä, ja asumme maalla, maatilalla. On vuohia ja lampaita, joiden paimenina ja pihanvahteina on kaksi bouvieria. Ihan sisäkoiria siis toki silti! Sitten on kaksi pikkukoissua, ranskanbulldoggeja. Tarkoitus olisi toyvillis vielä saada. En oikein tiedä, mikä olisi koirien maksimimäärä, riippuu paljon niiden luonteestakin. Meillä olevat rodut on niin rauhallisia, ettei niiden oloa juuri edes huomaa. Siis, jos vertaisi johonkin tosi eloisaan rotuun. Tuntuu esimerkiksi, että naapurin saksanpaimenkoira vastaa noin kuutta rauhallisempaa koiraa käytökseltään (Ei millään pahalla, ja ihan kiva koiru se on silti).

Bouvier on myös trimmattava rotu. En osaa pitää trimmausta pahana asiana, mutta se johtuu ehkä siitä, kun on noita lampaita. Kun niitä muutamia kerii, ja selkäparka laulaa, niin ei koiran trimmaus tunnu enää missään. Kesäisin kyllä leikkaan buvveilta koneella ihan lyhyeksi karvan, niiden on mukavampikin kuumilla säillä olla. (Olettaen, ettei ole näyttelysuunnitelmia ihan siinä lähiaikoina)...

En tiedä, olisko se viisi sitten maksimi mulle. Tai kuusi, en tiedä. Tilaa on kyllä sekä ulkona että sisällä. Ja sydämessä varsinkin!

Kerrallaan kolme olis mulle maksimi, koska täällä Helsingissä kerrostalossa ei tunnu olevan kamalasti tilaa.
Jos asuisin maalla niin olis ihan toinen juttu, esim just mökillä (ihan pöndelässä, missä ei asu tyyliin ketään ).
Siellä kun vois pitää kaikkia vapaana eikä tarttis huolehtia ettei jää auton alle koirat yms. niin voisin ottaa maksimissaan kuusi.
En kyllä enempää, koska olis varmaan aikamoiset ongelmat ahdata kymmentä koiraa autoon, ku pitäis jonnekki lähtee. Mutta en kyllä kymmentä kerrallaan.. huh huh, siinä olis jo hoitamista oikeen urakalla! (tai ainakin luulis!!) Mutta koko elämän aikana niitä koiria tulee olemaan PALJON!!