Sulon ollessa pentu, sen alakulmahampaat painoivat yläpuolisiin ikeniin kolot. Pysyvät hampaat ovat kuitenkin ihan oikeassa asennossa. Välillä yritin väännellä hampaita vähän, mutta aika laiska taisin olla sen kanssa. Varsinkin kun kulmurit oli niin terävät naskalit.

Kiitos lohdun sanoista!

Vääntelen Irman hammasta ja häntää jatkuvasti. Tuntuu ihan rääkkäykseltä välillä, mutta ei kai se siitä kauheasti kärsi. Olen tehnyt näistä "virheistä" jonkun pakkomielteen itselleni. Irma on ensimmäinen ikioma koirani, joten toivoin siitä täydellistä. Samalla tavalla ihmisten esikoinen on aina erityisen ainutlaatuinen ja ihmeellinen, vaikkei todellisuudessa olisi.

Minun pitää nyt vaan rauhoittua ja hoitaa Irman hammasasia kuntoon. Pientähän tämä on esim alapurentaan verrattuna ja mahdollisesti hoidettavissa. Meillä vaan oli todella sairas villakoira, kun olin pieni. Siitä on jäänyt minulle ilmeisesti traumoja. Silloinen koiramme sai tappotuomion eläinlääkäriltä vuoden ikäisenä, kun sen polvet todettiin niin löysiksi, että ne muljahtelivat jatkuvasti pois sijoiltaan. Sen jälkeen todettiin vielä alapurenta ja vinot kintereet. Koira elää porskutti kuitenkin 8 onnellista koiranvuotta, jolloin vihdoin annoimme sen päästä lepoon cushingin oireyhtymän saatuaan. Sen sairaampaa koiraa ei oikeastaan voisi olla. Mielenvikainenkin siitä tuli vanhempana. Saimme siitä koko summan takaisin kasvattajalta, kun sen jalat todettiin pahasti viallisiksi.

Lapsuuden muistoista johtuen toivoin niin kovasti, että saisin terveen yksilön. Se oli ainoa kriteerini villakoiran valinnassa. Terve ja reipas! No sitähän Irma oikeastaan onkin. Pitää vaan iloita, ettei ole mitään vakavia liikuntaelinten vikoja.

Kyllähän se nyt pitäisi tietää, että aina lemmikit tuottavat huolia ja murheita, mutta lemmikistä saatava ilo on kuitenkin paljon arvokkaampaa. Kyllä sitä pienet leikkaukset maksaa mielellään, että lemmikillä olisi vain hyvä olla.
Varaan nyt ajan hampaanpoistoon. Kerron sitten, miten kävi.

-Anni ja Irma

Nyt olkaa ystävällisiä ja hyvin kärsivällisiä ja selittäkää tälle tyhmälle eräs asia.. Meillä on nyt vähän päälle neljäkuukautinen kääpiö uros.. Sen hampit on ihan hyvin lähteneet, siinä ei siis mitään ongelmaa.. Vaan ongelma onkin tämä: huomasin tuossa vähän aikaa sitten että yksi alaetuhammas on kasvanut vinoon.. Ei johdu siitä, että sen maitohammas olis "pakottanut" vinoon, vaan luultavasti siitä, että pentu on roikkunut lahkeissa, takissa, yms. juuri silloin kun hammas ollut "pehmeimmillään".. Eli onko mitään enää tehtävissä vai onko pennun näyttelyura ohi ennen kuin kerkesi alkaakkaan?

Nyt heräsi mieleen eräs kysymys, johon kaipaisin kipeästi vastausta...
Hekalla on suurinpiirtein kaikki muut hampaat tippuneet, paitsi nuo maito-kulmahampaat sekä ylhäällä että alhaalla ovat vielä tiukasti kiinni. Heka täyttää lokakuun 3.pvä 6 kk.

Miten on, pitäisikö varata eläinlääkärille aika niiden poistamiseen vai yrittää itse heilutella niitä ja odottaa että tippuvat itsestään?
Olen kuitenkin niitä jo heilutellut päivän jos toisenkin, mutta kulmurit ovat niin tiukassa.
Uusia hampaita ei kuitenkaan yritä niiden alta puskea esiin.

Jimipuudeli kirjoitti:

Nyt heräsi mieleen eräs kysymys, johon kaipaisin kipeästi vastausta... Hekalla on suurinpiirtein kaikki muut hampaat tippuneet, paitsi nuo maito-kulmahampaat sekä ylhäällä että alhaalla ovat vielä tiukasti kiinni. Heka täyttää lokakuun 3.pvä 6 kk. Miten on, pitäisikö varata eläinlääkärille aika niiden poistamiseen vai yrittää itse heilutella niitä ja odottaa että tippuvat itsestään? Olen kuitenkin niitä jo heilutellut päivän jos toisenkin, mutta kulmurit ovat niin tiukassa. Uusia hampaita ei kuitenkaan yritä niiden alta puskea esiin.

Meillä on jouduttu poistattamaan yläkulmurit toyalta hieman yli 6kk:n iässä. Heilutteluista huolimatta ne eivät yhtään liikahtaneet. Pysyvät hampaat olivat kasvaneet maitohampaiden taakse kauniisti riviin, ja olivat pituudeltaan jo lähes lähtevien hampaiden mittaset. Tässä tilanteessa ei ole muuta mahdollisuutta, kun poistattaa hampaat eläinlääkärillä.

Keskarilla oli sama tilanne, ja eläinlääkäri käski varaamaan poistoajan mahdollisimman pian. Otin ajan kuitenkin kahden viikon päähän ja heiluttelin hampaita tosi useita kertoja päivässä ja niinhän ne sitten irtosivatkin reilun viikon kovalla työllä

Eli jos ei uusia hampaita vielä missään näy, ei varmaankaan ole vaarallista vaikka pari viikkoa hampaita heiluttelet ja kiskot pennun kanssa jotain kangasnyöriä. Meillä solmittiin pyyheliina köydeksi ja pidettiin pennun kanssa kilpakiskontaa.

Toisaalta tuli vielä mieleen, että miksei uusia kulmureita missään näy??? Niiden kyllä pitäisi jo tuossa iässä olla aika pitkät.

Siis ihanko oikeasti niitä rautahampaita ei ole näkyvissä? Kuullostaa minustakin oudolta...

Kikalta jouduttiin myös vetämään irti maitokulmahampaat yläleuasta. Rautahampaat olivat jo kovasti tulossa ja kasvoivat maitohampaiden taakse. Eläinlääkäri käski odottamaan vielä viikon ja heiluttelemaan niitä ja leikkimään vetoleikkejä mutta jos ei auta (kuten ei sitten auttanut) niin suositteli vetämään pois, maitohampaat kuullemma vain kiilautuvat tiukemmin kiinni kun rautahampaat kasvavat viereen. Hampaat siis vedettiin pois ja kaikki meni hyvin. Olisihan se ollut kiva säästää koira nukuttamiselta mutta ei voi mitään, jos ne ei lähde niin sitten ei.

Meidän Yoda täyttää 16.10. 6 kuukautta ja sillä on ihan tällä viikolla tullut vasta pysyvät kulmurit näkyviin (aloin kirjoittamaan, ettei pysyviä vielä edes näy, mutta kun katsoin juuri suuhun, niin olihan siellä). Ja näytti yksi maitokulmuri jo tippuneenkin. Viikonloppuna, jolloin pysyviä ei siis näkynyt, mailailin mm hampaista kasvattajalle, kun minunkin mielestäni on aika myöhään hampaita vaihtamassa, mutta kasvattaja ei ollut ollenkaan huolissaan. Joten lienee tuo hampaiden vaihtotahti koirilla ihan yhtä yksilöllistä kuin ihmisilläkin! Esim yhdelle meidän lapsista tuli ensimmäinen maitohammas 3 kk iässä, myöhimmin hampaansa saaneelle reilun 7 kk iässä.

Soitin tunti sitten eläinlääkärille ja kysyin asiasta, koska Heka on ollut tänään aika "nuivea", ruoka ei kunnolla maistu mutta koira riekkuu, leikkii ja liikkuu niin kuin normaalisti.
Ainoastaan ruuan kanssa on nirsoillut tänään, kourallisen on kuitenkin syönyt.

Eläinlääkärin mielestä Hekalla on tod.näköisesti suu kipeä hampaiden vaihtumisen takia, tänäänkin tiputti yhden hampaan jonka sain talteen. Sen vuoksi ei ruoka maistu kunnolla.
Hän myös sanoi, että syytä huoleen ei kulmahampaiden takia ole, hyvinkin monella koiralla kulmahampaat voivat tippua vasta 6 kk jälkeenkin vaikka rautahampaat eivät tuossa iässä vielä edes näkyisi. Käski kuitenkin seurata tilannetta ja heilutella hampaita aina välillä.

Katsellaan mitä tapahtuu...Kiitos teille jokaiselle vastauksista!

Carloksella (5kk) on myös ongelmia kulmureiden kanssa, alhaalta lähtivät tosi hyvin mutta ylhäällä ovat jo kasvaneet puoleen väliin maitohammasta. Soitin lääkäriin ja kehoittivat tulemaan poistamaan yläkulmurit. Nyrkkisääntönä tämän eläinlääkärin mukaan on se että jos rautahammas on maitohammasta puoleen väliin, maitohammas tuskin tulee lähtemään. Olen sen verran fanaattinen näiden hampaiden kanssa että pakkohan ne on mennä poistamaan

Jimipuudeli, samat oireet olleet täälläkin että ruoka ei maistu välillä. Rapsuttaa myös korvia ja suuta todella usein, kaipa sillä jotain kipua näistä hampaista.

Tänään Hekalta poistettiin neljä maitokulmuria, sekä ylhäältä että alhaalta. Operaatio tapahtui todella nopeasti, kaikki meni lääkärin mukaan niin kuin pitikin.
Heka oli jo lääkäristä lähtiessä hereillä ja kovasti yritti nousta pystyyn. Tokkurassa se oli n. 2 tuntia, mutta nyt alkaa jo selvästi toipua, käytiin jo ulkonakin pissalla ja koira hölkyttelee niin kuin ennenkin.

Hampaat sain mukaani ja täytyy kyllä sanoa, että en yhtään ihmettele miksi eivät tippuneet itsestään. Juuret olivat lähes 2 cm pitkiä molemmissa yläkulmureissa.
Alhaalla olevat kulmurit kuitenkin hiukan heiluivat ja odotinkin niiden tippuvan itsestään, mutta niin ei kuitenkaan käynyt.

Nyt on tämä iso asia alta pois ja olo on helpottunut.

Meidän Annilla (+5kk) on tänään maitohampaiden poisto...
itsäni jänskättää mutta koiran kanssa ollessani pyrin olemaan rauhallinen kuin viilipytty

Anni08, hyvin se menee, nämä ovat kuitenkin rutiinileikkauksia eläinlääkäreille.

Itsekin jännitin Carloksen hampaiden poistoa ja olihan se aika kamalaa jättää pikkuvauveli nukahtaneena eläinlääkärille leikkausta varten, mutta kun tietää että penska on hyvissä käsissä, ei tuntunut yhtään niin pahalta. Aika liikuttava se oli tietysti leikkauksen jälkeen, ei meinannut oikein jalat kantaa eikä suoraan pystynyt sitten millään kävelemään

Kiitos Luffiina!
Pitää luottaa ammattilaisiin

Meillä olis kans huomenna edessä Dinon (5kk) maitokulmureiden poisto. Alhaalta on kulmahampaat lähteny hienosti itsestään, mutta ylhäältä ei sitten millään.
Pakko on siis käydä poistattamassa ne ylhäältä vaikka mua pikkusen hirvittääkin se nukuttaminen. Koira on aina jotenki niin avuttoman olonen nukutuksen jälkeen.

Anni08 ja Dino: Kaikki onnistuu varmasti niin kuin pitääkin.

Jännitin itsekin kamalasti Hekan maitokulmureiden poistoa. Omaan jännitykseeni vaikutti varmasti se Jimin taannoinen hammaskiven poisto. Mutta kaikki sujui paremmin kuin hyvin.

Ohjeena oli, että viikon verran pitää välttää kovia syömisiä, mm. luita, keksejä yms.

Heka kyllä tuntuu keksivän sitä purettavaa itse, jos ei kukaan mitään anna.