Se selviää täältä:

Only registered users can see links on this forum! Register or Login on forum!

Näin on! Helsingissä on nyt lokauussa tulossa joukkolonkkatarkastus josta

Only registered users can see links on this forum! Register or Login on forum!

sivuilta lisää tietoa ja sinne tosiaan kaikki koot tervettulleita

T:Lissu

Muistattehan varoajat kisoihin myös lonkkakuvauksen jälkeen! (olettaen, että koira rauhoitetaan niinkuin tapana on).

Tässä vielä Kennelliiton antidoping-sivusto:

Only registered users can see links on this forum! Register or Login on forum!

Onko olemassa joku minimi-ikä, jolloin lonkat voi/kannattaa tutkituttaa? Tai suosituksia, milloin se kannattaisi tehdä?

12 kk. Kannattaa ottaa mahdollisimman nuorena, koska silloin on parhaat todisteet näyttää siitä, että LP:tä ei lonkissa myöskään ole, tai sen jääntietä. Oma koirani kuvattiin 13 kk vanhana.

Aihe on minulle aivan vieras ja siksi luin mielenkiinnolla keskustelua siitä. Luin myös, johva, perusteellisemman postauksesi aiheesta, mutta muutama asia jäi vielä minua askarruttamaan. Pitäisikö pentu mielestänne kuvauttaa rutiininomaisesti lonkkavikojen varalta? Entä sellaisessa tapauksessa, että koira vaikuttaa kaikin puolin terveelta ja iloiselta, ja koiran vanhemmilla ei (tiettävästi) ole sairautta, eikä ole aikomuksena teettää kyseisellä koiralla myöhemmin pentuja? Jossakin kohtaa oli puhetta kipuoireista, mutta onko lonkkasairauksissa tyypillisiä, selvästi tunnistettavia oireita? Koirani tuli viime viikolla vuoden ikään. Jos tutkimuksesta on todella hyötyä, niin otan sen ehdottomasti harkintaan, mutta sinänsä suhtaudun hieman kriittisesti rutiinisti tehtäviin tarkastuksiin, koska varmaan jokainen tutkimus myös kuormittaa koiraa jollain tavalla, varsinkin jos koiraa pitää lääkityksellä rauhoittaa. Toivottavasti en kysynyt asioista, joista jo mahdollisesti on ollut aikaisemmin puhetta. Niin, ja kiitos tietysti taas hyvistä neuvoista!

Lonkkauvausta varten tehtävä rauhoitus on kevyt eikä jätä pysyviä jälkiä nuoreen koiraan. Rauhoitusaineet ovat vaarallisia vain minuais ja sydänvikaisille vanhoille koirille.

Mielestäni kaikkien tulisi tarkastuttaa koiriensa lonkat vaikka mitään oireita ei olisi näkyvissä. Näin vastuuntuntoiset kasvattajat saavat tietoa lonkkatilanteesta laajemmin. Myös kotikoirien tutkiminen on tärkeää vaikka jalostukseen ei käytettäisikään. Jalostuskoirat tulisi mielestäni ehdottomasti kuvata.

Legg pertheksen oireet vaihtelevat lievästä jäykkyydestä esim. koiran herättyä ja ohiminevästä ontumisesta (lievä tapaus) kolmijalkaisena hyppivään kävelytyyliin. En usko, että koirallasi on LP:tä, mutta mielestäni lonkat kannattaa silti kuvata sillä haluathan että koirasi kasvattaja ja muutkin vastuuntuntoiset kasvattajat saavat tietää juuri sinun koirasi terveystilanteen virallisesti dokumentoituna?

Mistä muuten tiedät, että koiran vanhempien lonkat ovat terveet jos niitä ei ole kuvattu? Tätähän ei voi tietää varmuudella mistään jos ei ole mustaa valkoisella. Esimerkiksi viikonloppuna tunnustelin agilityseurakaverin vuosi sitten leikattua kääpiövillakoiraa (lonkkaluunpää kokonaan poistettu vaikean LP-tapauksen vuoksi) ja lonkat vaikuttivat lähes samanlaisilta ulospäin. Nyt kevyt koira painaa agilityradalla ja askeltaa normaalisti (aina ei käy näin onnekkaasti, painavampi keskikokoinen ei agilityä voi harrastaa ilman lonkkaluunpäätä, koska kuormitus amputoituun lonkkaan on suurempi kuin kevyellä pikkukoiralla -> Oma keskikokoinen kasvattini joka leikattiin vajaa 8 vuotta sitten saa edelleen akupunktiota kipuihin, mitä lonkassa toisinaan esiintyy) ja on saanut myös erinomaisen arvostelun näyttelystä kun sairaan lonkan jalanlihakset ovat lähestulkoon palautuneet normaaleiksi. Seurakaverini eli tällä foorumilla kirjoittava niina on asianmukaisesti raportoinut tapauksen kerholle. Joku muu olisi saattanut lakaista tapauksen maton alle ja pennuttaa koiraansa. Koira kun pystyy nyt agilityyn ja näyttelyihin voisi hän vakuuttaa, että kyseessä on täysin terve narttu, siltähän se ulospäin näyttääkin.

johva, en tosiaan tiedä koirani vanhempien tilannetta lainkaan, mutta luottamukseni kasvattajaan on sen verran vankka, että uskoisin hänen maininneen asiasta tähän mennessä, jos jotain ongelmia todella olisi. Mietin vain toimenpiteen hyöty/haitta- suhdetta ja tietysti vähän sitäkin, onko järkevää laittaa vähiä rahojani tutkimukseen tlanteen ollessa sellainen kuin on (koira vaikuttaa kivuttomalta, iloiselta ja eloisalta, eikä suvun jatkaminen ole meidän asialistalla). Sitä haluaisin korostaa, että toki koiran hyvinvointi on minullekin monin verroin tärkeämpää kuin yksittäinen rahameno. Arvostan todella laajaa asiantuntemustasi, mutta ehkä silti haluaisin tietää vielä muidenkin mielipiteitä. Kiitos näkemyksistäsi kuitenkin

Luin tuon kirjoitukseni uudelleen ja pahoittelen, sillä valitsin sanani huonosti niin, että voi tulla kuva, että ajattelen, että koirasi kasvattaja olisi epärehellinen tms. ja tahallaan haluaa pimittää lonkkatietoja tms. Suurin osa kasvattajista omaa asiallisen moraalin, enkä muuten edes tiedä miltä kasvattajalta olet koirasi ostanut . Nimenomaan, mielipiteitä vaan kehiin, sitävartenhan foorumi on.

Lonkkakuvaaminen ei juuri hyödytä itse koiraa tai sen omistajaa, ellei paljastu, että koiralla olisi vaikka E:n lonkat, vaan kuvaaminen on ponnistus yhteisen hyvän eli hienon rodun terveen kehityksen hyväksi informaation kasvattamisen muodossa rodun yleistilanteesta .

Epäilen että meillä LP-koirien omistajilla/kasvattajilla on vahva mielipide kuvauttamisen hyödyllisyydestä.

Kakan ei tarvinnut kuin kerran aristaa takajalkaansa niin tilasin oikopäätä ajan lääkärille ja vaadin lonkan kuvaamista vaikka eläinlääkäri epäilikin kuvauksen tarpeellisuutta.

Muistissa on liiakin hyvin ne kaameat tunnetilat jotka kävin läpi kun Iitan lonkassa todettiin LP, se leikattiin ja toipumisaika. Lonkasta ei ole tullut "kunnon" jalkaa, vaan se kipuilee ja oirehtii säätilan, liikunnan, stressin ja ties minkä kaiken johdosta.

MUTTA: Laura V. on oikeassa punnitessaan käytössä olevia rahojaan - niiden on riitettävä myös elämiseen ja aina on otettava huomioon mahdollisuus äkilliseen tarpeeseen (esim. eläinlääkäri).
Me olemme Johvan kanssa mielellämme patistamassa lonkkakuvaukseen, joku toinen taas silmäpeilaukseen ja kolmas DNA-testiin ym - valikoima on laaja. Totuus on että rahat eivät riitä kaikkeen tuohon mikäli olet varautunut ihan kotikoiraan. Joudut ikävä kyllä itse ratkomaan hyöty/haitta - suhteen lompakkosi ääressä.

Helsingin joukkotarkastus on kyllä edullinen, sillä monissa paikoissa kuvista otetaan yli satasen .

Jos mielesi muuttuu suvun jatkamisen kannalta, voi koirasi toki lonkkakuvata myöhemminkin - ja samalla teettää ne PAKOLLISET silmäpeilaukset ja polvitarkastukset. Toivottavasti nämä lonkkakuvat saadaan pakollisiksi myös pienille rotumuunnoksille mahdollisimman pian.

Yksi juttu tässä minut vetää apeaksi ja se on se, että Iitan tulosta ei ole vieläkään virallistettu SVK:n sivuilla, mikä olisi äärimmäisen tärkeää rodun terveen kehityksen suunnittelun kannalta. Itse tein suuren työn patistaessani useaan kertaan oman kasvattini omistajaa lähettämään koiransa LP-diagnoosin kerholle ja se lopulta onnistui . Ei auta, että vaikkapa minä tiedän Iitan virallisen nimen ja sen, että silllä on LP, vaan tämä tieto olisi äärimmäisen tärkeää olla kaikkien kasvattajien saatavilla kerhon nettisivuilta. Olisi tärkeää tietää julkisesti missä suvuissa tautia on esiintynyt (ja tämähän toteutuu vain ja ainoastaan julkaisemalla virallisesti sairaat koirat), jotta voidaan riskisukujen osalta olla jalostusvalinnoissa varovaisia, ettei yhdistetä vaikkapa kahta tunnettua riskisukua keskenään. Miten tämä toteutuu, jos aloittelevat ja piirien ulkopuoliset kasvattajat eivät saa tietoa sairaista koirista kerhon välityksellä jalostusvalintoja tehdessään? Eihän tämä edistä terveempiä jalostusvalintoja millään tavalla !

Silmä- ja polvitutkimukset ovat pakollisia keskikokoisille villakoirille SVK:n pentuvälitykseen pääsemiseksi. Sen sijaan lonkkatutkimukset eivät ole vaikka lonkkaongelmat ovat suurempi ja vakavampi riski tällähetkellä keskokoisten jalostusta ajatellen, kuin PRA tai patella ongelmat, mitkä ovat nykyään varsin harvinaisia keskikokoisilla. Kääpiöillä näitä esiintyy kyllä enemmän.

Minulla on jonkin asteinen ongelma Iitan sairauden rekisteröinnissä - siitä ei ole mitään paperilla.
Kuten jo mainitsinkin niin omat tunnetilat vierivät laidasta laitaan sitä vauhtia, että en tullut ajatelleeksikaan pyytää dignoosia kirjallisena. Ryntäilin vain epätoivoisena koira kainalossani eläinlääkäriltä toiselle, joka vahvisti diagnoosin ja sai Iitan nopealla tahdilla pieneläinklinikalle leikkaukseen.
Iita on ensimmäinen oma koirani ja elämäni valo - olin TODELLA hädissäni. Nyt osaisin toimia jo ihan eri tavalla.

Saat varmasti leikanneelta lääkäriltä vuosienkin päästä lausunnon ja jos et saa, voit kuvauttaa sairaan operoidun lonkan ja saada lausunnon sitä kautta. Tuo lausunto olisi nimittäin todella tärkeä ja rohkaisisi monia muitakin tekemään saman, siis se, että mitä useampi lausuntonsa lähettää, sitä useampi muukin sen rohkaistuu tekemään. Jos minulla ei olisi lausuntoa enkä muuten sitä saisi otattaisin yksinkertaisesti uudet lonkkakuvat. Maksaahan se, mutta se on rodun puolesta niin tärkeää, että jos vähänkään on rahaa säästöpossussa tekisin sen.

	johva kirjoitti:
	...Jos minulla ei olisi lausuntoa enkä muuten sitä saisi otattaisin yksinkertaisesti uudet lonkkakuvat....

Miten muuten eläinlääkäri esim. tässä tapauksessa näkisi/näkee, että lonkkaluunpää on operoitu esim. LP:n takia eikä esim. tapaturman aiheuttamana?

Harvemmin kai lonkkaluunpäätä muusta syystä operoidaan. Ja jos asia on epäselvä, voihan eläinlääkäri antaa lausunnon: Lonkkaluunpää poistettu ja tämän voi julkaista. Jokainen tehköön siitä päätelmänsä. Parempi kai tällainenkin lausunto julkisesti kuin ei mitään!