Kyselinkin tätä jo tuolla toisessa ketjussa, löysin tämän osaston vasta sen jälkeen.

Olen siis wannabe villakoiranomistaja, joka harrastaa koirafrisbeetä. Se on täällä Belgiassa myös kilpailulaji. Harrastin sitä jo Suomessa kahden dobermannin kanssa ja nyt rhodesiankoiralla, joka on kuitenkin kilpakoiraksi aivan liian raskasliikkeinen, hidas ja vietitön.

Onko täällä ketään, joka heittäisi villakoiralleen frisbeetä vaikka ihan harrastuksena? Jos kyllä, mikä kokomuunnos on kyseessä? Itse olisin eniten kiinnostunut isosta ja keskikokoisesta.

Miten muuten sujuvat villakoirilta noutoleikit, loppuuko into parin heiton jälkeen vai jatkaisiko vaikka maailmanloppuun asti?

En heittele frisbeetä villakoirille (aiempi koirani, siperianhusky, jopa sukelsi saadakseen frisbeensä vedestä), mutta uskon kyllä, että innostuisivat touhusta tosi kovasti. Miksihän en ole kokeillut? Huskyn kanssa sitä harrastettiin tosi paljon. Minulla siis on sekä iso- että keskikokoinen villakoira, jotka rakastavat pallon perässä juoksua ja tuovat pallon aina kiltisti minulle (opetettu tietysti, että vaihdan namiin - ja heitän uudelleen). Nämä eivät siis noutoleikkeihin väsy. Toisaalta koska palkitsen koirat koulutuksessa tavallisesti pallolla, en kuitenkaan kovin kauaa niille palloa heittele. Minun koirani ovat myös intohimoisia damin noutajia vedestä ja noutavat jotakuinkin kaikkea, mitä niille vaan heitetään (nuoremmalla, eli keskarilla, on metallinouto vielä vaiheessa). Näistä isovillakoira kyllästyy koulutuksessa herkemmin, ei kestä kovin montaa toistoa, vaan alkaa haukkua, ettei touhussa ole mitään järkeä. Keskari tekee samaa vaikka kuinka kauan. Tuo heittotouhu tosin noiden näkökulmasta varmasti on kaukana koulutuksesta, joten uskon, että jatkaisivat vaikka maailmanloppuun saakka.

Kerropa koirafrisbeestä kilpailulajina lisää. Minua kiinnostavat kaikki lajit.

*suuntaa huomenna frisbeekauppaan*

Meillä keskari ei ole lainkaan kiinnostunut noutamisesta. Hakee esim. pallon kerran ja kuljettaa sen sitten omaan laatikkoonsa säilöön.

Kääpiö sen sijaan jaksaa hakuleikkejä niin kauan kuin ihmisellä vain intoa riittää. Pallot olisivat mieluisimpia haettavia, mutta pallohulluuden takia ei käytetä niitä. Kävyt ovat myös suuressa suosiossa ja niitä löytyykin koiran onneksi lähes joka paikasta. Myös frisbeetä heitellään ja siitäkin koira on todella innoissaan. Voitimme frisbeen jostain mätsäristä ja Mona rakastui siihen heti ensi heitosta lähtien. Erityisen mieluista on frisbeen heittely metsässä, jolloin koira saa myös etsiä sitä.

Nyt ollaan aloitettu noutamisen opettelu Monan kanssa myös tokossa ja hyvin tuntuu onnistuvan sekin.

Meillä on isolla takapihalla frisbee tico keskarille, ja kyllä se innoissaan sitä hakee mutta kun pihalla on myös 5 palloa niin se vaihtaa sitten palloon, toinen on suussa ja toista heitellään, sitä se jaksaisi vaikka kuinka kauan, mutta uskoo kyllä kun sanoo että nyt ei enään, niin se hakee taas sen frisbeen ja yrittää josko sitä jaksais heitellä... ovela koira? en tekemällä tee siitä pallohullua.

Tätä tekisi kyllä mieli kokeilla. On tullut tuota noutoa Jimille opetettua pallon kanssa, niin miksi ei myös frisbeen kanssa?
Uudenvuoden yönä tuli Eurosportilta tämän lajin kisat. Hauskalta näytti ja tekisi kyllä mieli kokeilla sitä myös oman koiran kanssa.

Kiitos kaikille jotka vastailitte.

Koirafrisbee sopii kaiken kokoisille ja kaikenrotuisille koirille. Harrastuksena sitä voi hyvin tehdä itsekseenkin, mutta kilpailuharjoitteluun olisi hyvä löytää seura. Säännöt löytyvät mm täältä

Only registered users can see links on this forum! Register or Login on forum!

. Meidän treeniseuramme on

Only registered users can see links on this forum! Register or Login on forum!

Lajeja ovat mm
- pituusheitto, jolloin kenttä on jaettu osioihin ja mitä pitemmältä koira saa frisbeen kiinni, sitä enemmän pisteitä se saa. Tämä vaatii myös tarkkaa heittokättä ohjaajalta. Meilläkin harjoituksissa käytetään melkein enemmän aikaa ohjaajan kuin koiran treenaamiseen, ainakin kunnes ohjaaja on varma heittäjä.
- freestyle, jossa ohjaaja esittää koiran kanssa 60 sekunnin mittaisen vapaaohjelman musiikin säestyksellä. Tästä on muunnoksena myös parikilpailu.
- aikakilpailu, jossa koiran pitää ottaa mahdollisimman monta frisbeetä kiinni 20 jaardin (melkein sama metreissä) matkalta
- dog darts, missä koira seisoo maahan merkityn "maalitaulun" keskellä, ohjaaja heittää frisbeet koiralle mahdollisimman nopeasti ja tarkasti ja suurimman määrän kiinni saanut saa eniten pisteitä. "Napakympistä" siirtyminen aiheuttaa miinuspisteitä. Koiran pitää olla siis nopea ottamaan kiinni ja yhtä valmis myös pudottamaan frisbee suustaan liikkumatta paikaltaan, muuten tässä lajissa ei pärjää.

Me olemme rhodesiankoirani kanssa ehkä - ja se on iso iso ehkä - valmistautumassa tuohon freestyleen. Josko vaikka ensi kesänä... Tosin Akelan tahti on niin hidas että musiikiksi kävisi tällä hetkellä korkeintaan Albinonin Adagio ja yleisö ehtisi nukahtaa ikävystyttyään liikaa Ai että joskus on ikävä entistä dobberiani, se oli luotu tähän lajiin.

Käykää myös katsomassa YouTubelta videoita, laittakaa vain hakusanaksi dog frisbee ja sieltä tulee vaikka mitä.

Meidän keskaripoika (11 kk) on aivan frisbee-hullu, jaksaa leikkiä ja hakea vaikka kuinka kauan. Emme käytä palloa koulutukseen tai leikkimiseen, joten ehkä tämä on sille korvaavaa toimintaa. Koira on kova juoksemaan ja näyttää nauttivan heittelystä suunnattomasti.

Palkkaan koiran frisbeellä, se on siihen aivan pöhkönä. Musta keskari. Lentävän frisbeen perään juokseminen on se paras osa, takaisin tuominen vähän tylsää ja kiekon pureskelu (kumia) koko naamaa käyttäen taas kivaa.

Tälläkin palstakirjoittavan "niinan" kääpiövillakoiran lempilelu näkyy olevan juuri sellainen kuminen frisbee

Kiva kuulla teidän frisbeekokemuksianne. Tuokaa laji Suomeenkin niin saatte yhden lajin lisää, missä villakoirat olisivat oikeita ässiä. Frisbeestä saa kivoja näytöksiä, muuten, jos pidätte esim match showta tai kerhopäiviä. Sinne voisi rakennella pienen vapaaohjelman musiikin säestyksellä yleisön iloksi.