En tiedä kirjoitanko nyt aivan väärälle osastolle, mutta johva sitten siirtää jos näkee tarpeelliseksi.

En ainakaan pikaisella selailulla nähnyt vastaavaa ketjua tällä foorumilla ja ajattelin, että olisi kiva listata hyviksi havaittuja koiran käyttäytymistä, koulutusta ja miksei ruokavaliotakin käsitteleviä kirjoja/artikkeleja. Itselläni on mielessä useitakin kirjoja, joita suosittelisin lämpimästi, mutta kirjoittelen niitä tänne sitten paremmalla ajalla.

Siispä, suosittele lukemiasi koira-aiheisia kirjoja ja kirjoita perään pieni kuvaus kirjan aiheesta ja sen ydinsanomasta.

EDIT: Ja jos mielessäsi on joku kirja, joka aiheutti pettymyksen, niin jaathan senkin kanssamme perusteluineen.

Voisin suositella Sotakoiraopasta vuodelta 1963.

Opas on oikeastaan hyvin lyhyt kirjanen, ja käsittelee koiran perushuoltoa, erityyppisten sotakoirien koulutusta ja koiran käyttöä ylipäätään. Opasta tulee lukea kurkistuksena sen ajan koirankoulutukseen ja -käsittelyyn, selkeitä koulutusohjeita kukaan ei toivottavasti sieltä ota. Jotkin koulutuskeinot ovat niin hämäriä, että ne todellakin oikeuttavat saksanpaimenkoiran maineen maailman viisaimpana koirana

Nanne, minullakin sattuu olemaan tuo sama sotakoiraopas. Koulutusmenetelmät olivat silloin aika erilaisia kuin tänä päivänä.

Saako suositella myös englanninkielisiä kirjoja? Suomenkielisiä ostan vain joskus harvoin Suomessa käydessäni, paikan päältä saan englanninkielisiä joten niitä tarttuu mukaan useammin.

Suomen koirat sodassa ja rauhassa, kirjoittanut Uma Aaltonen ja Kaija Unhola
Kattava kirja koiran työskentelystä Suomen oloissa erilaisissa tehtävissä. Jotkut jutut olivat todella koskettavia.

Ready to serve, ready to save, kirjoittanut Susan Bulanda.
Erinomainen kirja pelastuskoirista. Todella monipuolisia kertomuksia, tosielämän pelastusoperaatioiden perusteelliset selostukset aikatauluineen ja maastokarttoineen. Monenlaisia lähtöjä on mahtunut näidenkin koiranohjaajien agendaan eivätkä kaikki keikat ole olleet etsinnän kannalta onnistuneita, ja myös epäonnistumisen syyt ruoditaan. Pelastuspuolesta kiinnostuneille tosi mielenkiintoinen kirja.

Fight!, kirjoittanut Jean Donaldson.
Kirja koirien välisistä aggressioista ja kanssakäymisen jännitteistä. Miten saa alkunsa, miten ilmenee, miten voidaan asiaan puuttua jne.

Rauhoittavat signaalit, kirjoittanut Turid Rugaas.
Aivan erinomainen opus koiran ilme- ja elekieleen ja erityisesti siihen, miten koirat viestivät rauhanomaisuutta ja ystävällisyyttä. Näitä voi myös koiralle opettaa, jolloin kanssakäyminen muiden kanssa helpottuu.

Tokoa koko elämä, kirjoittanut Anni Korpela
Kiva suomenkielinen tokoilukirja, sisältää hyviä vinkkejä joita olen kokeillut käytännössä ja havainnut toimiviksi. Ainoa mikä minua vähän hiersi kirjaa lukiessani oli se, että kirjoittaja ei ole varsinaisesti kirjailija. Kieli oli kömpelöä ja hiomatonta, mutta asia kävi siitä huolimatta selväksi.

Pelkopurija ja huomionhakija, kirjoittanut Helena Koskentalo
Ehdottomasti must-have-opus jokaisen koiranomistajan hyllyssä. Kattava otos koiran käyttäytymisen häiriöistä, mm eroahdistus, yliseksuaalisuus, aggressiot, maniat jne. Täyttä asiaa.

Hihnan toisessa päässä, kirjoittanut Patricia MacDonnell
Hieno kirja ihmisen ja koiran (ja välistä muidenkin eläinten) kommunikoinnista. Miten on mahdollista että niinkin eri lajin elävät kuin ihminen ja koira oppivat tulkitsemaan toistensa kieltä ja eleitä? Kiehtova kirja.

Cesar's Way, kirjoittanut Cesar Millan
Minä kuulun Cesarin ihailijoihin, olen ihastunut hänen simppeliin ongelmien korjaamiseensa! Hän on tuonut amerikkalaiset ja heidän koiransa todella paljon lähemmäs toisiaan. Kirja ei ole koulutusmanuaali, vaan vilkaisu siihen, miksi koira käyttäytyy niinkuin käyttäytyy ja miten sinun itsesi pitää toimia saadaksesi tilanteen pysymään hallinnassa. Hail Cesar. Onko Suomessa jo esitetty sarjaa The Dog Whisperer? Se pyörii Jenkeissä kai jo neljättä kautta, ja täällä siitä esitetään tällä hetkellä kakkostuotantokautta.

Koiran luonne ja käyttäytyminen, kirjoittanut Erkki Pulliainen
Hiukan vanhahtava mutta perusasioiltaan hyvä katsaus koiran historiaan ja käyttäytymiseen.

Breaking bad habits in dogs, kirjoittanut Colin Tennant
Erittäin pätevä ja simppeli kirja, paljon kuvia, antaa ohjeita siihen, miten saat erilaiset ei-toivotut käyttäytymiset katkaistuksi ja jotain järkevämpää tilalle. Ehkä tarkoitettu koiranomistajille, joilla ei ole vielä kovin paljon kokemusta, mutta täyttää paikkansa oikein hyvin.

Help for your shy dog, kirjoittanut Deborah Wood
Vähän ehkä paapoen kirjoitettu opus aran koiran omistajalle. Kirjoittaja tuntuu lässyttävän aran koiran omistajalle kuten ehkä tekisi sille koirallekin, mikä on välillä vähän rasittavaa, mutta kirja sisältää silti muutamia hyviä vinkkejä ja tapausselostuksia.

Kaikki Anders Hallgrenin kirjat ovat mielestäni lukemisen arvoisia.

ArcticLady laittoikin paljon minunkin suosimia kirjoja, mutta tässä vielä jokunen lisää.

Salme Mujunen, Tie tottelevaisuusvalioksi Pikkutarkasti selostettu ja hyvin kuvin varustettu tietopaketti tokosta. Tämän opuksen avulla voi itse omatoimisesti treenata koiran kanssa.

Koiran ruokinta ja hoito Aika kattava ruokintaa käsittelevä opus.

Malin Ekblom, Koiran luonnollinen ruokinta Kannattaa tutustua

Saki Paatsama, Terve ja sairas koira Jokaiselle koiranomistajalle perusteellinen tarpeellinen lähdeteos.

"Kaikki Anders Hallgrenin kirjat ovat mielestäni lukemisen arvoisia." Kyllä vaan. Omia suosikkejani ovat Tunnista koirasi viestit, Iloinen tottelevainen koira, Koiraoongelmia ja ongelmakoiria, Vanha koira,...

Myös Marie Hansson Hallgren, Paras ystäväni Kirja kertoo koirapsykologiasta, luonnonmukaisesta ja pehmeästä koiran kouluttamisesta. Kirjassa on myös paljon vinkkejä koiran aktivointiin

Jos taas on kiinnostunut villakoiran trimmaamisesta niin sitten Shirlee Kalstone, Poodle clipping and grooming Paljon kuvia havainnollistamassa ja helppo tajuista tekstiä.

Enemmänkin on, mutta tässä ensin mieleen tulleet .

Nonniin, tässä oman kirjahyllyn parhaimmistoa perusteluineen:

Pennun kasvatus - pennusta kunnon koiraksi, kirj. Tuire Kaimio

Ehdottomasti paras suomalainen kirja pennunomistajalle ja miksei aikuisenkin koiran uustapakasvatukseen. Tuire käsittelee kirjassaan pennun kasvatusta sen kehitysvaiheiden puitteissa, eikä tämän kirjan kanssa kovin helposti jää pulaan arkipäivän tilanteissa.

Pieni koiratemppukirja - hämmästytä ystäväsi, perheesi ja muut koirat, kirj. Gerilyn J. Bielakiewicz

Paras suomenkielinen temppuopas, johon olen törmännyt. Tästä kirjasta löytyy hyötytemppuja istumisesta perusnoutamiseen, temppuja vasta-alkajille huiskuttamisesta kierimiseen, eksoottisempia nouto- ja viemistemppuja kaukosäätimen hakemisesta lelujen keräämiseen, temppuja tosi fiksuille piparin kuononpäällä kannattelusta juoman noutamiseen jääkaapilta sekä useamman koiran temppuja toisen koiran kävelyttämisestä pukkihyppelyyn. Näiden ja monien monien muiden temppujen lisäksi kirjassa käsitellään koirankoulutuksen teoriaa alkeista lähtien, sekä esitellään useita koiraharrastuksia. Tahdoitpa sitten löytää koulutuksen hauskuuden, saada tekemistä tylsään arkeen, väsyttää riiviöpuudelisi tai vain brassailla koirasi taidoilla, niin tämä kirja sopii sinulle kuin nakutettu!

Tottelevainen koira - kontaktikoulutus, kirj. Eva Bodfäldt

Nimensä mukaan tavoitteena on tottelevainen koira ja keinona käytetään koiran luonnollista halua pitää kontaktia omistajaansa. Kirja on käyttökelpoinen sekä uusille koiranomistajille, sekä niille joiden yhteys koiraansa on kadonnut, vaikka kirjasta voi olla hyötyä myös joillekin, joilla on jo koiraansa hyvä suhde. Ei kuitenkaan sisällä mitään mullistavaa.

Koira kotona ja luonnossa - käyttäytymisen perusteet, kirj. Erkki Pulliainen

Kattava ja selkeä opus koiran käyttäytymisestä koiraharrastajalle. Kirja ei niinkään käsittele koiran kouluttamista, vaan juurikin miksi koira käyttäytyy siten kuin käyttäytyy, mutta kirjan tiedoista on varmasti hyötyä niin koulutuksessa ja arkielämässäkin.

Tie tottelevaisuusvalioksi - positiivisesti päämäärään ponnistellen, kirj. Salme Mujunen

Kattava ja syvällinen perehdytys tottelevaisuuskokeiden huipulle. Selkeiden ohjeiden lisäksi kirjassa on havainnollistavia kuvia, jotka osoittautuvat sangen hyödyllisiksi liikkeitä ja niiden opetusta hahmottaessa.

The domestic dog - its evolution, behaviour and interactions with people, toim. James Serpell

Kirja koostuu tieteellisistä artikkeleista, joten tämä kirja on tiukkaa asiaa. Nimensä mukaisesti artikkelit jakautuvat kolmeen ryhmään - domestikaatiota ja evoluutiota, käyttäytymistä ja käytösongelmia sekä koiran ja ihmisen vuorovaikutusta käsitteleviin artikkeleihin. Suosittelen niille, jotka eivät kammoksu tieteellistä tekstiä ja jotka haluavat tietää vähän enemmän asioista, joita peruskoirakirjat käsittelevät suppeammassa muodossa.

Koiran ensiapu ja kotilääkintä, kirj. Auli Koponen

Kirjassa on suuri joukko hoito- ja toimintaohjeita niin sairauksiin, oireisiin kuin hätätilanteisiinkin. Kirjalle on ollut käyttöä vaikka koirani ovatkin huipputerveitä. Suosittelen tätä (tai vastaavaa) jokaiselle koiranomistajalle.

Koiran sairaudet, kirj. Birgitta Wikström

Kirja käsittelee koiran anatomiaa ja sairauksia kattavasti, suosittelen tätä lämpimästi tiedonhaluisille!


Toistaiseksi keskeneräisiä luku-urakoita:

Click to calm - healing the aggressive dog, kirj. Emma Parsons

Erinomaiselta vaikuttava kirja, joka käsittelee aggressiivisten ja tai muuten reaktiivisten koirien "parantamista". Teoriaa on kirjassa käsitelty helppotajuisesti ja kirja sisältää runsaasti selkeitä harjoituksia, jotka neuvotaan kädestä pitäen. Ja mikä parasta, metodit ovat koiraystävällisiä - ne perustuvat positiiviseen vahvistamiseen ja hyvän suhteen luontiin koiran kanssa.

Control unleashed - creating a focused and confident dog, kirj. Leslie McDevitt

Käsittelee jossain määrin samoja aiheita kuin edellinenkin, eli siis koiraa opetetaan rentoutumaan ja keskittymään stressaavissa/ärsykerikkaissa tilanteissa (positiivisen vahvistuksen avulla jälleen). Kirjan pääpaino on agilitykentillä (sitä kutsutaankin agilityseurojen raamatuksi), mutta sen opit ovat suoraan siirrettävissä muihinkin tilanteisiin. Kirja on kirjoitettu kurssimuotoon, joten sitä voi hyödyntää suoraan myös koirakerhoissa. Toivottavasti Suomessakin nähdään joskus CU-kursseja!

Lisäksi suosittelen lämpimästi myös jo mainittuja Turid Rugaasin klassikkoa eli Rauhoittavia signaaleja ja Patricia B. McConnellin kirjaa Hihnan toisessa päässä!

Kirjoittelen lukemistani hyvistä kirjastokirjoista joskus myöhemmin.

EDIT: Suosittelen myös tämän vuoden tulokasta koiralehti Canista. Se sisältää asiantuntevia artikkeleita koskien koiran kouluttamista positiivisen vahvistamisen keinoin.

Only registered users can see links on this forum! Register or Login on forum!

Joo, Canista suosittelen minäkin. Sen ainoa miinus on käännös, josta välillä kuuluu turhan paljon alkuperäiskielen ilmaisutavat läpi, mutta sisältö on hyvää. Caniksen sivuilta saa myös paljon hyviä kirjoja, vihdoinkin ilman ulkomailta tilaamisen lisäkustannuksia (tai ilman luottokorttia..).

Kokosin omat kirjani taannoin

Only registered users can see links on this forum! Register or Login on forum!

, kun mietittiin agilityseuralaisten kanssa ristiinlainailua, että säästäisi hieman rahaa.

Täällä on mainittu monta hyvää kirjaa jo, nostan omalta listalta esille suosikkini

Excel-Erated Learning, Pamela J. Reid
Rautaisannos oppimisteoriaa, mutta suht helpossa muodossa. Luen kirjaa vieläkin uudelleen

Shaping Success, Susan Garrett
Alkuun tiivistetty helppotajuisesti, muttei liian pelkistäen oppimisteoriaa. Loppu kirja on tarinaa Susanin Buzz-koiran kouluttamisesta agilityyn, mutta niin että kirja antaa paljon treenivinkkejä ja riittävän syvällä tasolla.

Naksutinkoulutusta koirallesi, Morten Egtvedt & Cecilie Koste
Jos haluaa tutustua suomeksi naksutinkoulutukseen, niin tätä parempaa kirjaa ei taida tällä hetkellä löytyä? Selkeä ja riittävän kattava. Kärsii hieman samanlaisesta käännösongelmasta kuin Canis-lehdetkin, eli on turhan "suoraan" käännettyä.


Haluaisin lukea tuon Emma Parsonsin Click to calm -kirjan, mutta olen tällä hetkellä taloudellisista syistä ja vähän ajankäytönkin vuoksi uusien kirjojen ostokiellossa Control unleashedin seireenin huutoja Caniksen nettikaupassa en varmaan pysty silti vastustamaan enää kauaa... Salmenkin kirja Tie tottelevaisuusvalioksi pitää lukaista jossain vaiheessa, mutta onneksi sitä alkaa olla kivasti lähipiirissä.

Niin ja isoja soraääniä kaikelle mitä Caesar Milan tekee, yök.

Tuo Shaping success onkin ollut hankintalistallani jo jonkun aikaa, mutten ole saanut sitä vielä hankituksi. Samoin houkuttaa Jean-Pierre Hourdebaight'n Koirahieronta-kirja, mutta hinta on turhan kova sokkona ostettavaksi. Onko kenelläkään palstalaisella kyseistä kirjaa ja jos on, niin onko hankkimisen arvoinen? Entä Pro Agrian kustantama Koiran ruokinta ja hoito?

Minunkin ostoslistalleni tulee ilman muuta tuo Control Unleashed ja varmaan myös Click to Calm.

Oletteko muuten lukeneet Koirankorjauskirjan? Kirjoittaja on Pertti "Peetsa" Vilander. Kirja on vilkaisu Peetsan omaan koirahistoriaan ja hänen koirankorjauskonsteihinsa. Kirja herättää suuria tunteita. Osa lukijoista vihaa sitä viimeiseen asti ja osa taas pitää konsteja aivan toimivina. Minä kuulun johonkin tähän välimaastoon. Kirjaa lukiessa pitää koko ajan toistella itselleen, että se ei ole mikään koulutusopas, vaan korjausopas tapauksiin jotka jo ovat lipsahtaneet mahdottoman puolelle. Siinä on kikkoja joiden tiedän toimivan oivallisesti ja on taas jotain mitä en itse käyttäisi. Silti mielenkiintoinen luettava... jos ei muuten, niin ainakin voi joillakin palstoilla osallistua tulikivenkatkuisiin keskusteluihin metodeista ja kuvautuista tapauksista.

	ArcticLady kirjoitti:
	Oletteko muuten lukeneet Koirankorjauskirjan? Kirjoittaja on Pertti "Peetsa" Vilander.

Mä en tykkää Peetsan koulutustavoista, joten en ole kirjaa hankkinut. Olisi toki mielenkiintoista selata se läpi ihan vain että tietäisi mikä hulluus taas onkaan pinnalla

joo nimenomaan, se on mielenkiintoinen kirja. Vaikka jotkut keinot varmasti ovat ihan paikallaan luupäiselle laumanvartijalle, olen kyllä sitä mieltä, että tavallisen ns seurakoiran kanssa selviää vähemmän radikaaleillakin menetelmillä. Kyllä Peetsan puolustajia tosin löytyy kaikenlaisten koirien omistajista.

Minä en ole Peetsan oppeihin tai kirjoihin perehtynyt, joten oli pakko vähän googletella mielenkiinnon herättyä. Osuin miehen oppeihin keskittyvälle keskustelupalstalle ja pitänee sanoa, että kyseinen foorumi sai ihon kananlihalle. Omaan korvaani laumasta karkoittamiset ja viikkojen jääkaudet ym. kalskahtavat turhan karkeilta metodeilta. Kuuliaisen koiran saa todistetusti pehmeämmilläkin metodeilla ja tämä koskee myös pk-rotuisia. Ehkä se vie enemmän aikaa, ehkä ei, mutta mielestäni (olematontakaan) suhdetta koiraan ei kannata riskeerata moisilla viikkojen totaalisella huomioimattomuudella ja pelolla hallitsemisella. Toivottavasti foorumin perusteella syntyneet mielikuvani miehen koulutusmetodeista ovat vääriä...

Mielikuvasi eivät ole vääriä. Peetsan opit eivät ole... mitenhän sen nyt sanoisi... pehmeimmästä päästä.

Tässä täytyy tosin muistaa, että esimerkeissä ei ole kyse pentukoiran opetuksesta ja normaalista käyttäytymisestä perheessä, vaan tilanteesta, joka on jo luiskahtanut päin seinää. Jos koiraa olisi alun alkaen kohdeltu ja koulutettu järkevästi niin pehmeämmilläkin menetelmillä oltaisiin pärjätty. Usein kuitenkin ongelmakoiria kouluttavien puheille tullaan vasta viimeisessä hädässä, kun ei enää mikään omin voimin keksitty konsti auta. Varmasti useimmissa näissäkin tapauksissa tilanteesta selvittäisiin pehmeämmilläkin menetelmillä jos aikaa on käyttää viikkoja tai kuukausia, mutta jos sitä aikaa ei ole, voivat radikaalimmat otteet olla ainoa mikä koiran pelastaa piikiltä.

Jääkausi tepsii kahdessa viikossa, jo on tepsiäkseen, ei sitä pidäkään jatkaa kuukausitolkulla. Joissakin tapauksissa se on ihan paikallaan ja rauhoittaa tilannetta kummasti. Minulla kävi katsottavana jackrussel-uros, 4 v, hyvin itsenäinen ja varma koira, joka pureskeli omistajiaan mennen tullen jos he eivät oitis tehneet niinkuin koira halusi. Se oli pilalle lellitty ja sen itsetunto oli päässyt nousemaan kohisten kunnes se oli mahdoton käsitellä. Omistajat vihdoin tajusivat, että on aika tehdä jotakin, kun koira puri isäntää pahasti kasvoihin. Ehdotin kastrointia pahimman terän poistamiseksi kukkoilulta, mutta siihen isäntä ei suostunut (se on sitten kumma kun tuntuu, että miehiltä itseltään viedään killuttimet kun kastrointi tulee puheeksi) . Otettiin käyttöön jääkausi ja naksutinkoulutus, vaikka epäilen kyllä, että jääkausi ei ollut läheskään yhtä radikaali kuin Peetsan oppien mukaan olisi ollut tarkoitus. Russeli ei kuitenkaan enää saanutkaan kaikkea mitä halusi, se poistettiin makuuhuoneesta ja annettiin ruoka normaaliin tapaan mutta ei yhtään herkkuja - muuta kuin naksutinkoulutuksen aikana. Koira muuttui parissa kuukaudessa huomattavasti suotuisampaan suuntaan.

	ArcticLady kirjoitti:
	Tässä täytyy tosin muistaa, että esimerkeissä ei ole kyse pentukoiran opetuksesta ja normaalista käyttäytymisestä perheessä, vaan tilanteesta, joka on jo luiskahtanut päin seinää.

Tiedostan toki, että kyseiset metodit on tarkoitettu ongelmakoirille - mielestäni tarkoitus ei kuitenkaan aina pyhitä keinoja. Ymmärrän kyllä huomioimattomuuden käytön koirankoulutuksessa, mutta päivien/viikkojen totaalinen huomioimattomuus on kuitenkin minun makuuni aivan liikaa. Tulosten pysyvyydenkin suhteen olen hieman skeptinen - johan tuolla foorumillakin monet tuntuvat puhuvan, että jääkausi pitäisi uusia kun se tepsi viimeksikin niin hyvin, nyt ollaan vaan liikenteessä "paremmin eväin". Jotenkin tulee mieleen, että koira oppii tottelevaiseksi vain tuossa nimenomaisessa tilanteessa, jääkaudella. Kun jääkausi loppuu, niin loppuu tottelevaisuuskin. Uudet säännöt ovat ne, mitkä määrittävät koiran arkikäytöksen muuttumisen, ei niinkään itse jääkausi. Se ehkä antaa alkusysäyksen joillekin, mutta takuuvarmasti takapakkia useille. Ehkä vähän karu vertaus, mutta saahan lapsetkin kuriin ja nuhteeseen remmillä ja jopa "pelkällä" henkisellä pahoinpitelylläkin (mikä on mielestäni suoraan verrannollinen jääkauteen ja laumasta erottamiseen), mutta onko tulos kestävä ja mitä kytee pinnan alla?

Ja ei, en ajattele, että koiria (tai lapsia, joista kylläkin taidan olla jäävi puhumaan) tulisi kasvattaa täysin porkkanan varassa ilman mitään rajoja tai rangaistuksia. Pitää yrittää nähdä tilanne kokonaisvaltaisesti ja pyrkiä ratkaisemaan ongelmatilanteet positiivisin keinoin, mutta toisinaan keskeyttävää ja jopa rankaisevaa toimintaa tarvitaan. Monille koirille tarpeeksi pahana rangaistuksena toimii jo esim. se, että omistaja tyynesti lähtee joksikin aikaa tilanteesta tai vie koiran jäähylle hetkiseksi. Tällä en kuitenkaan usko olevan niin lähtemätöntä negatiivista vaikutusta koiran psyykeen kuin totaalisella henkisellä hylkäämisellä. Voisin myös käyttää vesisuihkua keskeyttävänä toimintana, kunhan ajoitus olisi paikallaan. Sen sijaan huutamista ei mielestäni pitäisi mihinkään kurinpitoon yhdistää, vaikka äänentaso joskus hermostuessa saattaa helposti vähän noustakin. Huutamisesta tai ylipäänsä hermostumisen näyttämisestä ei vain yksinkertaisesti ole mitään hyötyä, vaan ainoastaan haittaa.

Toki nämä ovat vain minun mielipiteitäni.

LauraK kirjoitti:

Ymmärrän kyllä huomioimattomuuden käytön koirankoulutuksessa, mutta päivien/viikkojen totaalinen huomioimattomuus on kuitenkin minun makuuni aivan liikaa. Tulosten pysyvyydenkin suhteen olen hieman skeptinen - johan tuolla foorumillakin monet tuntuvat puhuvan, että jääkausi pitäisi uusia kun se tepsi viimeksikin niin hyvin, nyt ollaan vaan liikenteessä "paremmin eväin". Jotenkin tulee mieleen, että koira oppii tottelevaiseksi vain tuossa nimenomaisessa tilanteessa, jääkaudella. Kun jääkausi loppuu, niin loppuu tottelevaisuuskin. Uudet säännöt ovat ne, mitkä määrittävät koiran arkikäytöksen muuttumisen, ei niinkään itse jääkausi.

.

Jääkausi itsessään ei opeta koiralle mitään, ei tottelevaisuutta eikä uusia käyttäytymismalleja. Se on vain alustus sille, että koiralle koulutetaan korvat päähän. Joskus osa koiraongelmia on se, ettei koira osaa arvostaa minkäänlaisia palkkioita. Se on aina saanut makupaloja, leikkiä ja huomiota juuri silloin kun se itse haluaa, joten sitä on vaikea motivoida. Koira on oppinut laiskaksi. Jääkauden idea on kertoa koiralle, että ihminen hallitsee kivoja asioita, ja että huomiotyhjiössä on aika tylsää olla. Jääkausi ei ole myöskään mikään pysyvä ilmiö. Koiran uudelleenkouluttaminen on vaan helpompaa, kun koira on jo hajulla siitä etteivät makkaranpalat tipahtele itsekseen sen eteen. Koiraa koulutetaan käyttäytymään ongelmallisissa tilanteissa uudella tavalla, ja myös omistajaa opetetaan käyttäytymään niin että koira voi arvostaa häntä.

	LauraK kirjoitti:
	Ehkä vähän karu vertaus, mutta saahan lapsetkin kuriin ja nuhteeseen remmillä ja jopa "pelkällä" henkisellä pahoinpitelylläkin (mikä on mielestäni suoraan verrannollinen jääkauteen ja laumasta erottamiseen), mutta onko tulos kestävä ja mitä kytee pinnan alla?

.

Koira ei ole lapsi, ne ovat eri lajia ja motivoituvat eri asioista. Koiran ja lapsen kasvatus on myös toivottavast erilaista. Lapselle on tärkeää tietää, että hänet hyväksytään sellaisena kun hän on, eikä häntä hylätä vaikka mikä olisi. Koira on laumaeläin, jonka halutaan toimivan ihmiselle sopivalla tavalla, ja tässä käytetään hyväksi jokaisessa koirassa ilmeneviä viettejä. Koiran tärkeimpiä viettejä on kuulua laumaan, jossa kukin toimii statuksensa määräämillä säännöillä. Laumaan kuuluminen ei ole automaatio vaan etuoikeus.

En hyväksy Vilanderin metodeja aivan varauksettomasti, mutta kuten ArcticLady tuossa jo alla sanoikin, jääkaudet, purkit yms. on tarkoitettu tilanteeseen jossa (suhteellisen kokemattoman) ohjaajan koira on jo lähtenyt käsistä ja se on menossa monttuun. Ainakaan Vilander ei (avoimesti?) käytä minusta jo oikeasti kovia keinoja, joita mm. tuo Cesar Millan suosii. Wikipedian mukaan hänen keinovalikoimaansa kuuluu selättäminen, ylhäällä kurkulla oleva kuristuskaulain tai "flooding" (mikäköhän sekin on suomeksi).

	nanne kirjoitti:
	Koira on laumaeläin, jonka halutaan toimivan ihmiselle sopivalla tavalla, ja tässä käytetään hyväksi jokaisessa koirassa ilmeneviä viettejä. Koiran tärkeimpiä viettejä on kuulua laumaan, jossa kukin toimii statuksensa määräämillä säännöillä. Laumaan kuuluminen ei ole automaatio vaan etuoikeus.

Tähän liittyen haluaisin tarjota pari linkkiä:

Only registered users can see links on this forum! Register or Login on forum!

Only registered users can see links on this forum! Register or Login on forum!

Jälkimmäistä linkkiä olen tyrkyttänyt aiemminkin, ensimmäiseen taas olen törmännyt vasta hiljattain ja se on mielestäni oikein mielenkiintoinen. Mielestäni oleelliseksi tähän keskusteluun liittyen nousee se, että tuskin koira haluaa kuulua meidän määrittelemäämme laumaan millä hinnalla tahansa, vaan ainoastaan jos se on sille kannattavaa. Hedelmällistä voisikin siis olla, että lauman "johtajuutta" ajateltaisiin resurssien hallintana.

Jos koiralle on baari auki jatkuvasti ja lelut lattioita täynnä, niin miksi se tekisi niiden eteen töitä? En tiedä millainen Vilanderin jääkausi on ja ehkä siinä on osuviakin elementtejä. Sen sijaan dissaan esimerkiksi Vilanderinkin suitsuttamia räminäpurkkeja, sillä ne eivät kerro koiralle mitään ja koska pelkoehdollistuminen on suht nopeaa, saattaa tapahtua kerrastakin ja yleistyä asioihin, joihin emme sitä aikoneet jne. Sen sijaan pidän Susan Garrettin Ruff Love "ohjelmasta", jonka näen lähinnä ympäristön vahvisteiden karsimisena, jotta koira jaksaa kiinnostua meidän tarjoamistamme palkoista. Lisäksi pakettiin kuuluu suhteen työstäminen positiivisen vahvistamisen kautta: kontaktitreeniä, luoksetuloa jne.

Minustakaan tarkoitus ei pyhitä keinoja. Positiivisella rankaisulla on kääntöpuolensa myös (tai erityisesti..) ongelmakoirien kanssa ja myös niiden kanssa toimivat samat oppimisen lainalaisuudet. Se että kouluttaa positiivisin vahvistein kun ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisi lepsu ja antaisi koiran tehdä mitä vain. "Positive is not permissive"


ps. Johva, haluaisitko siirtää kirjasuositusten ulkopuolelle menneet viestit vaikka Vilander-ketjuun tai miksi ikinä keksitkään sen nimetä. Myös tämän viestin.. Sori