^Rullis on yhtä tyhmä kuin Lassi. Ovathan ne serkuksia

Näillä mustilla leikkaa paljon paremmin. Siksi olen ollut näihin todella tyytyväinen koulutusmielessä. Mutta oppia viisaammaksi kuin nämä, siinä onkin jo haastetta kerrakseen Olet vasta alkutaipaleella Sari tässä hommassa . Sulla on vasta yksi musta...mä "taistelen" jo kolmannen kanssa

Hyi, Lassista ja tyhmästä ei voi kyllä puhua samana päivänäkään , Lassi on vaan MIES ja sen lisäksi sillä on melkoisen voimakas laumavietti "teen mitä vain jos Mamma pyytää". Leevi on taas ollut ihan pienestä asti "camel boots mies", mies joka kulkee omia polkujaan . Mutta hassua kyllä, agilityssa noiden kahden suoritusvarmuus menee taas ihan päinvastoin, Leevi menee sinne minne ohjataan (eli kaikki virheet 101 %:sti ohjaajan), Lassista taas ei koskaan voinut varmaksi tietää kun sen vei lähtöviivalle, että mihinpäin sännätään , varsinkin nuorena poikana se saattoi joskus ampaista suorittamaan vaikka A-esteen joka oli ihan toisessa suunnassa kuin minä ja tulla sitten takaisin jatkamaan rataa Mutta sen koulutuksessa kyllä aikanaan tehtiinkin virheitä oikein olan takaa, oli vaan hauskaa kun se meni lujaa...

Sari T

Rullis meillä on oikeasti "apukoulutasoinen" älyltään. Olen tullut siihen tulokseen 11 vuoden taivalluksen jälkeen. Reppana ei kuitenkaan tiedä kuinka tyhmä hän on.

Noita mustia on sitten vaikea laittaa järjestykseen älyn suhteen. Elmeri on Hölmeri, kuten isäni sanoo (Elmeri vaan "Elmertää" tai "Hölmertää", miten kukin sen haluaa parhaiten kuvailla, elämänsä läpi, se on sen tyyli ), mutta ei suinkaan tyhmä. Hieman vain "yliampuvan sosiaalinen" . Nartut Etta ja Signe ovat aivan omantyylisiään. Vaikea niitä on sanoin kuvaillakaan enää nykyään.

Tästä on kai aikaisemminkin keskusteltu, mutta miten koirassasi tuo tyhmyys oikein näkyy?

^Hidas oppiminen muihin verrattuna kaikessa. Tosin oppimista Rulliksen kohdalla esim. toko ja agility-tehtävissä on aina häirinnyt voimakas ylikierroksille vetäminen eli koira vain räkyttää ja höseltää innostuksissaan niin paljon, ettei kykene mihinkään järkevään toimintaan.

Rullis ei myöskään käytännön arkielämässä hoksaa asioita kuten nuo muut. Esim. kiertotie polulla, jossa on metallirimat ojan päällä lammasten kulun esteenä... Hirmu vaikea selittää. Sen vain näkee kun koiran kanssa elää. Sen toiminta ja käsityskyky on kauhean yksoikoista.

Ei tätä "yksinkertaisuutta" huomaisi jos ei olisi kokemusta muunlaisista villakoirista ihan kotielämässä. Sitä kai pitäisi ihan tavallisena koirana. Vertailukohdetta kun on kolmin kappalein niin kyllä sen vaan huomaa.

Mullakin on ollut yksi todella tyhmä villakoira, se oli harmaa toy. Se raukka oli oikeasti niin yksinkertainen, että jos se olisi ollut ainoa kontaktini villakoiriin olisin todella ihmetellyt, mistä johtuu, että villakoiria sanotaan älykkäiksi... kaikki kolme muuta villakoiraani ovat kyllä olleet mielestäni ihan älykkäitä, vaikkakin kaikki aivan eriluonteisia.

Tuo harmaa toy saattoi ulkoa tullessa jäädä kellariin siivouskomeron oven taakse pomppimaan, että jipii ollaan kotona... oikeasti kyllä piti mennä ensin yhdestä ovesta ja sitten vielä raput ylös ennenkuin se kotiovi löytyi. Ja tämä ei siis tosiaan ollut kovin pian muuton jälkeen Se saattoi myös hypätä matalan aidan yli toiseen huoneeseen, mutta ei millään ymmärtänyt että sieltä pääsee poiskin samaa reittiä ja aita on ihan samankorkuinen niinkin päin

Sari T

Aika jännää, miten erilaisia koirat voivat olla. Minulla ei ole koulutuskokemusta kuin Sanista, mutta joissain asioissa tuttavapiirin koirat kyllä tuntuvat jollain lailla yksinkertaisimmilta kuin tuo oma. En siis missään nimessä väitä, että kyse näissä tapauksissa olisi älynlahjoista, mutta erot ovat silti huomattavat...

Rullis ei vieläkään ole oppinut miten hypätään sängylle tai korkeammalle sohvalle turvallisesti. Se pelkää liukastuvansa ja tämän vuoksi varsinkin sänkyyn hyppääminen on toisinaan tosi hankalaa. Rullis miettii mistä kulmasta uskaltaisi hypätä ja pahimmillaan se jää jumiin mahastaan, koska ei osannut hypätä juuri oikeassa kulmassa sängylle ja takajalat lipeävät. Minua niin säälittää tuo. Olisihan 11 vuoden aikana koiran jo pitänyt oppia miten sängylle pääsee normaalisti hyppäämällä. Tuo ei siis johdu fyysisestä viasta vaan koira pelkää liukastuvansa hypätessään.

	johva kirjoitti:
	Rullis ei vieläkään ole oppinut miten hypätään sängylle tai korkeammalle sohvalle turvallisesti. Se pelkää liukastuvansa ja tämän vuoksi varsinkin sänkyyn hyppääminen on toisinaan tosi hankalaa.

Tein aiheesta jo oman ketjun, mutta kommentoin silti vielä tähän. Miten sitten voi tietää, että tuollainen käytös kertoisi koiran yksinkertaisuudesta? Mitä jos kyse olisikin vain siitä, että Rullis olisi luoteeltaan arempi, eikä kertakaikkiaan uskalla rohkeasti hypätä sohvalle? Tai jos se olisikin vaikka hieman muita kömpelömpi, ja siksi hyppääminen vaikeaa?

^Tämä sängyllehyppäämisesimerkki oli ehkä huonoimmasta päästä . Kysehän on tosiaan siitä, että koira pelkää neuroottisesti liukastumista, eli tämä piirre tosiaan liittyy ennemminkin hermorakenteen heikkouteen kuin älyyn. Pahoittelen huonoa esimerkkiä siis.

Ketteryydestä ei ole suoranaisesti tässä asiassa kyse, Rullishan on varsin kokenut ja menohalukas agilitykoira .

Eipä tuo mitään, kiva vaan kuulla muitten koirien erityispiirteistä

Lähinnä mielessä on pyörinyt, että tähtään Jimin kanssa syksyllä järjestettäviin virallisiin agilitykilpailuihin.
Kouluttajilta olen jo saanut kannustusta osallistua kevään kisoihin, mutta oma ohjaukseni on tällä hetkellä se epävarma tekijä.
Möllikisoihin osallistun heti, kun ensimmäiset järjestetään ulkokaudella. Edelleen kaduttaa, kun en marraskuussa osallistunut mölleihin. Rata oli suhteellisen helppo, eikä sen kummempia ohjauskuvioita tarvittu.
Mutta nyt löin itseni kanssa lukkoon, että osallistun heti ensimmäisiin ulkomölleihin.

Omalta kohdaltani yritän saada ohjauksen kuntoon...Ja se mäkelä pitäisi pikkuhiljaa pureutua tuonne takaraivoon.

Jeee! Mekin ollaan nyt Fridan kanssa alkeiskurssilaisia.
Ekalla kerralla otettiin samoja asioita kuin syksyisellä pentukurssilla, eli ihan vaan yksinkertaisia hyppyjä ja suoraa putkea. Fridasta touhu oli edelleen superhauskaa ja putkea mentiin läpi oikein ryminällä (ehkä vähän turhankin innokkaasti, olisi kaahannut sinne ilman käskyäkin ) Kyllä tuosta vielä agiliitokoira tulee.