Mahalaukun laajentuma se oli.

Tänään Ruuti pääsi jo kotiin ja voi hyvin

Kiva kuulla, että Ruuti tulee kuntoon! Onneksi ei sitten ollutkaan mitään muuta sen masun lisäksi.

Hieno homma ja kiva kuulla että kaikki on taas hyvin.
Hyviä vointeja niin Ruutille kuin myös perheelle.

Miten tuolta voisi välttyä, oliko teillä mitään puhetta siitä lääkärin kanssa?

Yleisesti neuvottu konsti on ainakin ruoan jakaminen pieniin osiin, jolloin koira nielee mahdollisimman vähän ilmaa ruoan mukana. Ilman nielemistä harjoittavat varsinkin ahmivat koirat, jotka nielevät ruoan lähes pureskelematta. Tämän vuoksi meillä ei koirien toivotakaan olevan ahmatteja... Nala on pennusta pitäen opetettu siihen, ettei ruokakuppia tarvitse vahtia eikä ruoka häviä vaikkei sapuska heti menisikään alas. Rauhallinen syömätahti on paras ennaltaehkäisykeino vatsalaukun kaasuuntumiseen tai kiertymään.

Juu, pieninä annoksina, ja hyvin turvotettua ruokaa. Meillä taisi olla hieman liian iso ruoka, ehkä, ja kun kuivamuonan kanssa oli jauhelihan keitinlientä, se oli niin herkkua, että piti ahmia..

^Kiitos
Ja kiitos taas Elina
Jotain tuollaista ounastelinkin ja ei, ei ole meilläkään siis syytä huoleen kun ei ole ahmattia tässä taloudessa...paitsi emäntä
Meillä Metkan ahmiminen on loppunut tyystin ja oli siis vain niitä pentuajan juttuja.
Paremminkin meillä koirat nääntyvät nälkään ja siis ei minun toimesta vaan ihan itse ovat syypäitä. Nanica paastoaa vähän väliä ja oksuja tulee tuon tuostakin. Ja kun ei syö niin ei syö, alkaa jo pikkasen pinna palaa tuon nirppiksen kanssa, argh. Ei muuten mutta kun niitä oksuja tulee ja sitten se menee vetämättömäksi. Ja joo on tutkittu lääkärissä
Demi syö rauhassa kun ruokaa tarjotaan ja hyvä niin. Metka taas on alkanut nirsoilemaan, tiedä sitten josko juoksuja tekee vai mikä neitokaista vaivaa. Iloinen ja leikkisä se on ja välillä vallaton...murkkuikää havaittavissa, joten en siltä osin ole huolissani.

Minä en olisi Metkasta lainkaan huolissaan. Nala oli myös ihan pikkupentuna todella mainio ruoan puputtaja, mutta pikkuhiljaa tahti hidastui... Nala oli nuorena todella hoikka ja tuomarit tästä mainitsivat arvosteluissa. Mutta minusta nuoren koiran tulee olla hoikka, enkä olisi huolissani koirasta, joka syö sen verran kuitenkin kuin tarvitsee! Vasta jos koirasta näkee aliravitsemuksen merkkejä tai sen keho ei toimi normaalisti, silloin alkaisin huolestua. Nalastakin kasvoi mainio koira ja iän myötä myös ruoka alkoi maistumaan siihen tahtiin että massaa tuli kuin huomaamatta. Nyt kolmevuotiaana sillä on superhyvä kroppa eikä kukaan koskaan uskoisi tämän koiran olleen riukulaiha ja massaton vielä kaksivuotiaaksi saakka. Saman oletan tapahtuvan myös Vickanille aikanaan.

Turo oli oikea syöppö koko kasvuikänsä, se söi kaiken mitä sille antoi ja olisi syönyt enemmänkin. Nykyään se on melko hoikassa kunnossa kun usein ei syö kuin puolet normaalista ruoka-annoksestaan, välillä taas sapuska uppoaa paremmin. En kuitenkaan jaksa siitä huolestua tai stressata, uskon että ruoka alkaa taas maistua paremmin jossain vaiheessa kun tuo "nuoren miehen"jatkuva kohellus ja hästääminen jää vähemmäksi- energiaa kun tuolta ei puutu koskaan vaikka olisi parikin päivää tyystin syömättä (meillä ruoka otetaan pois ja tarjotaan uudelleen vasta seur. päivänä, jos ei kelpaa). Eikä onneksi tyhjästä mahastaan oksentele ikinä.

Meillä on nyt valitettavasti omakohtainen kokemus mahalaukun kiertymästä. Koira on leikattu kolme viikkoa sitten ja on toipunut täydellisesti. Mitään pysyviä vaurioita ei nopean toiminnan ansiosta ehtinyt tulemaan! Olen nyt viimeiset kolme viikkoa lukenut hulluna mahalaukun kiertymästä, ruokinnasta, oireista, hoidosta, riskitekijöistä jne. Nyt kun jaksan, laitan tänne suhteellisen kattavasti keräämiäni tietoja. Laitan kaiken, koska en jaksa lähteä supistamaan tekstejä tai poistamaan Riikan aiemmin laittamia neuvoja

OIREET

Ensimmäisenä täytyy sanoa, että oireet voivat olla hyvin monimuotoisia ja alkuun todella huomaamattomia. ON ÄÄRIMMÄISEN TÄRKEÄÄ SEURATA KOIRAA TERVEENÄ, JOTTA OSAA HAVAINNOIDA JO ENSIMMÄISISTÄ, HANKALASTI HAVAITTAVISTA OIREISTA MAHDOLLISET ONGELMAT! Kun koira saa selvimmät oireet laajentumasta/kiertymästä, on usein jo liian myöhäistä hoitaa. Tässä on yleisoireita, joiden aikaan tulisi jo pikapikaa kiitää lääkäriin:

Rauhattomuus, voi pyytää epänormaalisti ulos ja ulkona liikkuu rauhattomasti tai jopa yrittää syödä kiviä.

Vaikeuksia istua tai maata, voi vaihdella paikkaa, vaeltaa ja liikkuminen voi tapahtua kumarassa.

Kun koiran tila on jo edennyt, oireet ovat selvempiä ja silloin viimeistään on jotakin tehtävä. Kiertymä on monien tutkimuksien mukaan syövän jälkeen toiseksi yleisin kuolinsyy koirilla (ei ole eroteltu suuria ja pieniä koiria, mutta uskon että lähinnä tarkoitetaan suuria ja jättikokoisia koiria). Kiertymä aiheuttaa hoitamattomana aina kuoleman ja valitettavasti myös hoidetuista koirista 20-45 % kuolee. Suurimmalle osalle hoidetuista tulee korjaantumattomia vaurioita sisäelimiin (pernanpoisto, mahalaukku on jo osaksi kuolioitunut, verenvuodot, suolisto-ongelmia jne). Aikaa saada koira hoitoon voi olla minuuteista muutamiin tunteihin. Yleensä ensimmäisen tunnin jälkeen hoidetuilla hoidon onnistuminen laskee radikaalisti.

Oksennusyritykset, joissa ulos tulee vain limaa tai vaahtoa.

Normaaleja suolistoääniä ei kuulu.

Nopea ja pinnallinen hengitys, kuolaaminen ja yskiminen

Koira seisoo selvästi leveässä asennossa ja silloin on yleensä turpoaminen jo nähtävissä.

Koiran vyötärö turpoaa kylkikaarien takaa ja sitä taputtamalla huomaa mahan muodostaneen ikään kuin rumpukalvon.

Koiran ikenet voivat olla vaaleat ja värittömät, suun limakalvot kylmät.

Koiran tilan heiketessä pulssi muuttuu heikoksi ja koira voi lyyhistyä.

Koiran tila lääkärille tuotaessa kertoo paljon miten pitkällä tai vakava ongelma on. Tässä yleisesti koiran voinnista ja olemuksesta: Riski kuolla laajentumaan tai kiertymään kolminkertaistuu jos se on masentunut tai alakuloinen klinikalle saapuessaan. Nelinkertaistuu kun koira on liikkumaton/makaava, 11-kertaistuu jos maha on lävistetty ja 30-kertaistuu jos koira on tajuton.

SYITÄ

Harvoin minkään koiran kohdalla voidaan löytää yhtä tai kahta varmaa syytä, miksi joku koira kiertymän sai. Meidän kohdalla syy oli todennäköisimmin liian raskas ruoka. Tutkimukset ovat löytäneet monia tekijöitä, jotka vaikuttavat riskiin saada kiertymä tai laajentuma, mutta varsinaisesti ei edelleenkään osata sanoa miksi joku kiertymän saa ja toinen ei. Hyvänä esimerkkinä, meillä molemmat tytöt syövät samaa ruokaa, samaan aikaan, liikkuu saman verran ja kiertymää ei saanut se koira, jonka rakenne kiertymälle enemmän altistaa. Joka tapauksessa, tässä paljon mietittävää:

Stressitaso vaikuttaa alttiuteen. Tilastoituja tilanteita ovat mm. näyttelyt, astutus, synnytys, leikkaukset, hoitolassa oleminen, elinolosuhteiden muutokset, laumadynamiikan muutokset jne...

Ilman haukkominen esim. läähättäessä, haukkuessa ja mm. lumen syöminen on pahasta! Uskomatonta, mutta totta!

Ruokailutottumukset ovat tärkeässä asemassa.

Kuppia ei tule kohottaa lattiatason yläpuolelle.

Koiran tulisi syödä rauhassa ja stressittömässä tilassa.

Ruokamäärät tulisi olla pieniä kerrallaan.

Kuivaruoassa sitruunahappo on huono säilöntäaine ja NIITÄ RUOKIA EI MISSÄÄN NIMESSÄ VOI TURVOTTAA!

Kuivaruoassa rasvan ei saisi olla ensimmäisen neljän ruoka-aineen joukossa.

Koiralla tulee olla raikasta vettä aina tarjolla, MUTTA suuri määrä vettä nautittuna välittömästi ruokailun jälkeen tai juuri ennen, laimentaa mahanestettä, jolloin ruoansulatus ei toimi normaalisti.

Nopea ja raju juominen aiheuttaa myös ilman haukkomista siinä missä ruoan ahmiminenkin.

Kaasua tuottavat ruoka-aineet altistavat myös laajentumalle. Näitä on mm. hiiva ja soija.

Koiran haima voi tuottaa liian vähän tai toimimattomia entsyymejä, kuten trypsiinia. Haiman vajaatoiminnasta tai suoliston bakteeriliikakasvusta kärsivien koirien elimistö tuottaa enemmän kaasua.

Raskas liikunta ja rasitus välittömästi ennen ja jälkeen ruokailun on pahasta! Tietenkin tätä kannattaa ajatella järkevästi niin, että pieni ruokamäärä kerrallaan sulaa ja liikkuu nopeammin kuin suuri annos. Mitä suurempia kerta-annoksia antaa, sen tarkemmin tulee seurata koiran liikkumista.

Alttius laajentumalle ja kiertymälle on perinnöllinen, mutta kannattaa huomioida, ettei tämä ole mikään suuren suuri ongelma villakoirilla. Tapauksia on selvästi vähemmän kuin monilla muilla vastaavarakenteisilla roduilla. Sitä esiintyy, mutta ainakin kaikki minua opastaneet ja neuvoneet lääkärit ovat pitänyt villakoirien tapauksia enemmänkin yksittäistapuksina. Toisaalta, kaikki ovat hoitaneet villakoiria ja kaksi jopa keskareita, joten kyllä tähän on vakavasti suhtauduttava!

Rakenteelliset riskitekijät:

Syvä ja kapea rintakehä

Vanhuus

Alipaino

Uroksilla ylesempi kuin nartuilla. Kastraatio ei pienennä riskiä.

Myös luonteenpiirteiden on katsottu vaikuttavan alttiuteen. Lähinnä tähän taitaa liittyä tietyllä tavalla koiran kiihkeys ja hermostuneisuus.

Arka ja pelokas koira on suuremmassa riskissä. Tähän liittyy myös levottomuus.

Stressautuneisuus

Aggressio (räyhäämisen johdosta koira haukkoo ilmaa, lisää koiran stressitasoa ja hermostuneisuutta)

ENNALTAEHKÄISY

Millään turvakeinoilla ei voida poistaa mahalaukun kiertymää. Se tulee, jos on tullakseen... Mutta riskiä voidaan kuitenkin pienentää ennakkoon.

Stressitilanteiden välttäminen. Tässä järjen käyttö on sallittua Oman koiran tuntien voi miettiä, onko jotain mille altistamista voi välttää..?

Ruokailutottumuksien ja tapojen tarkastaminen.

Kiertymälle alttiita koiria ei suositella kieritettävän, varsinkaan ruokailun jälkeen. Jos koiralla on tapana kieriä paljon, sitä voi hillitä.

Ruokavalio on äärimmäisen tärkeässä roolissa. Tästä on varmasti niin monia mielipiteitä, kuin on koiraharrastajiakin. Myös tutkimuksissa jotkin pikkuseikat menevät ristiin, mutta yritin kerätä yleisimmät tekijät tähän.

Ruoan vaihtaminen toiseen tulisi tehdä todella pitkän ajan kuluessa.

Yksistään kuivaruokaa syövillä koirilla on suurin riski. Tähän liittyen artikkelista riippuen riskiä on pidetty 60-80-kertaisena (jossakin puhuttiin 80 % kohonneesta riskistä), joten vaihtelua tulkinnasta on. Jokaisessa artikkelissa kuivaruokaa on kuitenkin pidetty pahimpana vaihtoehtona!

Myös kosteiden purkkiruokien syöttäminen nostaa huomattavasti riskiä, vaikkei suinkaan niin paljon kuin kuivaruoka.

Ruoan tulisi olla hyvin sulavaa, mutta energiarikasta. Mitä pienemmällä määrällä tarvittavat aineet saadaan syötettyä, sen parempi.

Proteiinipitoisuuden tulee olla korkea, rasvapitoisuuden selvästi matalampi.

Hiilihydraatit eivät kuulu koiran ruokavalioon, ainakaan pääasialliseksi energialähteeksi.

Koiran kuitutarve tulee aina täyttää.

Ruoan tulisi olla monipuolista ja "heterogeenista". Homogeeniset purkkiruoat, koiranmakkarat jne ovat huonoja vaihtoehtoja.

Teollisen ruoan joukkoon laitettava lisuke jo pienentää riskiä merkittävästi

Joissakin artikkeleissa suositellaan lisäämään ruokaan entsyymivalmistetta, kuten Prozyme.

On olemassa myös yrttivalmisteita, joiden tarkoitus on vähentää kaasun muodostusta.

Lääkekaappiin ainakin seuraavat tuotteet:

Maitohappobakteereja. On hyvä antaa koiralle kuurina maitohappobakteereja silloin tällöin.

Joku ilmavaivoihin annettava lääke on hyvä olla varmuuden vuoksi. Monet käyttävät vauvoillakin käytettyä käsitavaravalmistetta, Cuplatonia. Myös parafiiniöljyn sanotaan helpottavan ilmavaivoja.

No niin, sitten vain elintaparemonttiin

Elina : Laitan nyt palstan kautta, jos sopii vai vaihdanko s.postiin
Sopiiko kysyä oliko sinulla aikaisemmin koirillasi käytössä korotetut ruoka- ja vesikipot? Nyt kaiketi syövät lattian tasalla olevista kupeista, vai?
Ajattelin vaan kun meillä on korotetut kipot ja pääsääntöisesti yhden ruuan päivässä Metka syö siitä ja loput lattian tasalta Kogista tai jostain muusta vastaavasta vekottimesta. Hyvin on mennyt ainakin toistaiseksi, mutta tuollaiset asiat pistävät aina mietityttämään. Ja kun tuosta korotetusta kuppisysteemistäkin ollaan niin montaa eri mieltä
Metka on onneksi rauhallinen syöjä, mutta kun sekään ei aina pelasta.

Oltiin just aamulla ulkoilemassa ja koirat revittelivät täysillä pitkin maita ja mantuja. Metka sitten jossain vaiheessa tuli luokseni ja läähätti vallan vietävästi, lösähti maahan makuulleen ja meikäläinen tietysti ihan huolesta ymmyrkäisenä. Painelin mahaa ja kuuntelin Metkan hengitystä yms. Onneksi se on hyvä tyttö rauhoittumaan eli kävi siihen huilailemaan ja pikkutirpat jatkoivat kirmailujaan.
Ai niin siis Metkalla oli aluksi mainio ja vikkelä juoksukaveri ja sen ansiosta se oli hieman voipuneempi kuin pikkutirpat. Metkalla on hyvä kunto ja se on aika väsymätön peuhaaja. Tunnin verran kirmailivat ja se on meille varsin keskiverto ellei jopa lyhyehkö aika, sillä useimmiten ollaan pidempään. Nyt vaan minulla kahvihammasta kolotti niin maan mahdottomasti.

Kotiin kun tultiin niin tarkkailin juomista etteivät vaan hotki hurjalla vauhdilla...eivät hotkineet. Sitten täysi lepo ja rauhoittuminen ja piiiitkä tauko ennen ruokaa.

Mä olen niin huolissani ettei vaan mitään tulisi, ai miten niin neuroottinen.

Ja siis kaksiko näitä ikäviä tapauksia nyt on ollut ihan pienellä aikavälillä, voi ei.

Taisi tänään määrä nousta kolmeen. Valitettavasti...

Meillä on aina ollut kupit lattialla. Jostain syystä en ikinä saanut aikaiseksi hankkia korokkeita. Meillä alkoi nyt veden säännöstely, sillä meillä juominen on yksi iso show

Näin näppituntumalla ja monista kiertymäkertomuksista päättelisin että laihuus ja kuivuminen altistaa hyvin vakavasti kiertymälle. Siis rankoilla matkoilla ja stressitilanteessa (muutot, uusien koirien tuleminen, sairastelut ja toipumisaika) on tärkeää huolehtia koiran elimistön neste- ja ravintotasapainosta.

Isovillan vatsalaukun kiertymä on tietääkseni aika lailla yleinen, ainakin joissain linjoissa. Itselläni oli 80-90-luvuilla Wycliffe-sukuisia koiria ja niistä ( 15:sta) ainakin kolmella oli kiertymä, josta ne kaikki kyllä selvisivät, mutta esim. omalta nartultani perna meni kuolioon ja poistettin. Loppujen lopuksi koirani eli vain kaksi vuotta kiertymän jälkeen saaden pernan poiston seurauksena leukoosin (tuo nimi voi olla vähän väärinkin!) ja menehtyi siihen. Suurin riski iän puoleen saada tuo kiertymä on silloisten asiantuntijoiden mukaan n. kuusi vuotta. Tämä piti paikkansa täysin koirieni kohdalla.
Saman sukuisia koiria on eräällä ulkolaisella ystävälläni ja hänen koiristaan ainakin kolme on menehtynyt kiertymään, viimeksi hänen oma narttunsa juuri kuusivuotiaana.
Kannattaa olla tarkkana juuri ruokinnan ja liikunnan suhteen sekä tarkkailla koiraa erikoisesti silloin, kun se joutuu stressaaviin tilanteisiin kuten esim. näyttelyissä.

Voimia ja tsemppiä toipilaiden hoitoon!

Näitä juttuja on niiiiiin ahdistavaa lukea, en edes halua ajatella minkälaista ne on kokea. Mutta kyllä pistää miettimään... Meilläkin siirtyi Fridan kuppi lattiatasolle ja taukoja ruoan ja lenkin välillä ollaan alettu pitämään, googlea käytetty, annoksia pienennetty ja hotkimista estetty.

Elina: Voi ei! Ei kai vaan joku tuttu koira taas? Tai eipä sillä väliä, yhtä kamalaa joka tapauksessa.

Alkaa jo pieni paniikin poikanen iskea. Maanantaina ei muuta kuin puuroainesten ostoon :P

Minulle on tämäkin aihe tuttu, valitettavasti. Olen aikaisemmin kirjoittanut addisonista ja voin haluttaessa kertoa myös isovillakoirien sa:sta, läppäviasta, perätyrästä, anaaliadenoomasta(?), eturauhasvaivoista, nivelrikosta, märkäkohdusta ym. Ja edelleen olen sitä mieltä, että isovillakoira on suhteellisen terve ja terverakenteinen koira, näitä nyt vaan sattuu ja tapahtuu varsinkin kun elinikä nousee. En vaihtaisi pois.

Vatsalaukun kiertymä tapahtui toiselle isovillakoiralleni (uros) vuosia sitten ja lääkärin mukaan touko-kesäkuussa se on yleinen vaiva, kun koirat syövät tuoretta ruohoa ja juoksevat. Meilläkin sattui niin, että tämä koira oli innokas heinän märehtijä ja silloin juoksutettiin koiratarhassa koiria. Kun tultiin kotiin, niin oireet alkoivat. Ilmeisesti ei ollut pahimmasta päästä tapauksia, koska selvisi hengissä. Seuraavana aamuna (sunnuntai) saatiin lähete eläinlääketieteelliseen Helsinkiin ja siellä leikattiin. Perna oli mustunut, mutta saatiin pelastettua. Vatsalaukku kiinnitettiin seinämään kiinni, jotta se ei uudestaan pyörähtäisi. Tämä koira eli vielä monta vuotta ja nukkui pois kotisohvalla läppävian uuvuttamana.

Kaverin isovillakoiralla (uros) oli ennen minun koiraani kiertymä (selvisi myös hengissä) ja sen takia osasin diagnosoida itse sen, päivystävä lääkäri ei vain millään meinannut uskoa sitä, että tällaisella rodulla voi olla kiertymä. Sitten kun uskoi, niin ei meinannut kirjoittaa lähetettä, koska ei meinannut uskoa, että koira selviää Helsinkiin asti.

Ohjeina korokkeet ruokakupeille ja vedelle, nykyäänkö sitten lattiatasolle? Vähintään tunti ennen ja jälkeen ruokailun ei saa lenkkeilyttää ja täytyy yrittää välttää ahmimista. Muistaakseni parempi olisi antaa liotettua ruokaa. En ole enää nykyisten koirien kanssa niin fanaattisesti näitä ohjeita noudattanut, mutta täytyy taas alkaa varoa. Silloin vuosia sitten jätin agilitykilpailutkin pois kaikilta koirilta, kun säikähdin niin. Lääkäri sanoi, että saa elää normaalia elämää ja harrastaa, kunhan ei juoksuta koiria pyörän perässä ym.