Voi krääk! Iiris on siis mahdollisesti 3vko + 4vrk tiineenä, ja on nyt tämän viimeset neljä päivää kikkaillu ruuan kanssa. Sunnuntaina lopetti nappuloiden syömisen, söi max 15nappulaa/vrk pakottamalla. Kävin sitten maanantaina ostamassa sille Nutro Choicen prukkiruokaa (pennuille tarkoitettua, muita vaihtoehtoja kuin ko ruoka ei läheisessä eläinkaupassa ollut) jota se söikin innokkaana, sekoitins iihen nappuloita joukkoon, jotka se kyllä sylki pois suurimmaksi osaksi. Nyt eilen illalla ei enää kelvannu purkkiruokakaan vaikka jätin nappulat sekoittamatta siihen, sain sen kyllä syömään kun kädellä syötin, mutta kupista ei suostunut syömään. Tänä aamuna sama juttu, kun käskin sen ottaa kupista niin se vaan nuoli ruuan pintaa, kädestä kyllä syö.
Täysin syömätön se ei siis ole, nakin palat kelpaa kun sitä aamulla yritin niiden avulla huijata syömään, eli koulutin sitä ja annoin ävlillä nakkia, välillä nappuloita, joihin se ei sitten koskenut lainkaan. Tänään pitää huristaa Tampereelle ostamaan Hill'sin purkkiruokaa ja NEUTA, jos joku niistä menisi vapaaehtoisesti alas.
Olen yrittänyt antaa vähän ruokaa useasti päivässä, jos siis sillä on raskauspahoinvointia, niin pitäis siihen helpottaa.

Helena Koskentalon (tms, en nyt muista nimeä tarkkaan) kirjassahan on, että jos viikkoja on syömättä, sitten se on oire jostain vakavammasta, eihän tuo ole tehnyt totaalista lakkoa kuin vuorokauden ajan (ja siis pakottamalla syö kun suuhun laitan ruokaa) mutta silti paniikki iskee. Onneksi on maanantaina ultra, niin saa eläinlääkäri samalla tutkia muutenkin koiran.

Pentuna toi oli nirso, mutta kyllä söi kun meni kupin viereen näyttämään, aikuisena taas on enemmän ollut ruuan perään ja jopa ahne. Nyt ei vaan sais laihtua, kun kylkiluut tuntuu vähän liiankin hyvin, päin vastoin sen pitäis kerätä extra ravintoa jos nyt on tiineenä. En vaan ole tottunut syömättömään koiraan... Kauhulla ajattelen seuraavaa kuukautta ennen synnytystä, pitääkö mun alkaa pakkoruokkimaan sitä vai mitä teen. En haluaisi kikkailla ravinnon kanssa, kun tässävaiheessa koiran pitäisi saada kaikki vitamiinit, hivenaineet ja aminohapot että tiineys etenee normaalisti.

Siskoni käski olla menemättä mukaan koiran temppuiluihin ja ottamaan kupin pois, ja niin varmaan tekisinkin jos tuo ei (mahdollisesti) olisi tiineenä...

Neuvoja ja vertaistukea otetaan vastaan

Kyllä tuo n ihan normaalia. Älä vaan mene koiran temppuiluihin mukaan. Paljonkos Iiriksen paino on nyt ? Onko siihen paljon tullut lisää normi painoon verraten.Syömättömyys voi ihan johtua huonosta olosta. Vatsa rupeaa nyt kasvamaan ja ruokamäärät kerralla voivat pienentyä. Voin vaan kuvitella mikä paniikki sulla on tiineyden loppupuolella, kun ainakin Viivi teki totaallisen ruokalakon .
Koira joka ei syö ei todellakaan syö mitään. Iiris nyt sentään vielä suostuu jotain syömään joten en olisi vielä huolissani.

Koirillakin esiintyy aamupahoinvointia, joka voi jatkua myös koko päivän. Se ei jatku koko raskautta vaan menee kyllä ohi ja koira alkaa taas syömään. Aivan raskauden alussa lisäravinto ei käsittääkseni ole tarpeen, joten kunhan narttu pysyy kunnossa niin kaikki on ok. Vasta myöhemmin on tarkempaa että narttu tosiaan syö.

En olisi huolissani, koska Etta oli aivan samanlainen ja molemmilla kerroilla tuli 5 elinvoimaista pentua. Etalla syömättömyyden lisäksi oli myös aamupahoinvointia juuri näinä vuorokausina mitä Iiriksellä on menossa. Myös Elmerin äiti, kuten jo puhelimessa kerroin, on oireillut samalla tapaa varsinkin ekan raskauden alussa. Jopa niin, että kasvattaja oli tosiaan huolissaan. Ja tuli 6 voimakasta ja isoa pentua ! Tuossa nirsoiluvaiheessa voi koiralle kokeilla monenlaista eli asidofilus/hyla piimää, kermaviiliä, jauhelihaa/raakaa naudan sydäntä sotkettuna raakaan munankeltuaiseen (ja hieman kuumennettuna mikrossa, jos ei raakana mene alas), maitorahkaa, villakoirapuuroa exstrahöystein (eli runsaasti kananmunaa ja hyla-maitojauhetta, ja rasvaisinta jauhelihaa, ruokaöljyä/voita + porkkanaraastetta puurossa "jyvien" kustannuksella eli vähemmän viljaa ja enemmän rasvaa ja eläinproteiinia), raakoja kanankauloja ja broiskun siipiä, maksalaatikkoa, lihamakaronilaatikkoa/lasagnea, oikeastaan ihan mitä vain suht terveellistä herkkua. Ja jos koiralle ei nämäkään kelpaa niin varmasti ruokahalu kääntyy päinvastaiseksi viikon kuluttua oli mikä oli, kantoajan kääntyessä viidennelle viikolle koira vimeistään popsii homeetkin nurkista . Anna myös kalkkitabletteja (calfosum) tai citro-oscaa /sitä vitamiinigeeliä, josta mainitsin .

Cicci ja tulppis sekä tmaatan sisko olisivat raakoja. Minä olisin hellempi eli antaisin nyt tämän seuraavan viikon ajan koiralle sitä mikä sille parhaiten maistuu. Onhan ihmisilläkin raskausaikana etomista tiettyjä ruokia kohtaan ja mieluummin maistuu jokin muu. Jokatapauksessa, kun pennut oikeasti lähtevät kasvamaan kokoa viidennellä viikolla, niin nartun ruokahalu palaa entiselleen kerrottuna viidellä eli lyhyt viikon "hemmottelu" ja "joustaminen" ei pilaa nartun ruokahalua lopullisesti. Kun pennut masussa tosiaan kasvavat niin silloin narttu syö mielellään melkein mitä vain, jos on ollut hyvä syömään ennen astutustakin.

En ole ehtinyt lukea tätä foorumia ennemmin eli ehdimme jo jutella puhelimessa ennen tätä, mutta ei se mitään , tuleepahan samalla muillekin "odottajille" selväksi, millaista kantoajan alku voi olla ja mitä vinkkejä alkuruokintaan on olemassa .

Mutta tosiaan, tämä villakoiran pennuttaminen on jännää puuhaa . Siinä tosiaan saa omistaja samalla laihdutuskuurin, kun homma jännittää niin kovasti ettei itsellekään ruoka silloin maistu. Harmi, ettei meille ole tulossa pentuja, omistajan rantakuntoon kun on vielä rutkasti matkaa

Niin, luulen, että se oli Nutri-Plus geeliä (kävin googlettamassa yo-apteekin sivuilta), jota Elmerin äiti silloin aikanaan sai. Kasvattaja kertoi, että emolle tuli ekan raskauden alussa niin huono olo, että se jouduttiin viemään eläinlääkärille. Mikään ei oikein maistunut. Ell totesi, että jotkin veriarvotkin olivat huonontuneet (tarkempia tietoja osaa antaa itse kasvattaja, johon voit ottaa yhteyttä vaikka palstan kautta). Koiralle määrättiin vitamiinigeeliä ja siitä ruokahalu lähti paranemaan ja normalisoitui kun raskaus eteni. Ja koira piristyi entiselleen myös . Pennut tosiaan syntyivät normaalipainoisina (osa jopa sen yli) ja kaikki 6 kpl ovat nyt yhä 3 -vuotiainakin täysin terveitä . Se oli ensisynnyttäjälle aika iso pentue. Ehkäpä iiriksellekin tosiaan on tulossa vähintään se 5-6 pentua kun ruokailu on heikkoa. Käsittääkseni, mitä useampi pentu on tulossa, sitä enemmän se vaikuttaa nartun hormonitoimintaan ja mielialaan (runsaammin istukkahormoneja erittyy). Nartut, joille on tulossa 1-2 pentua ovat monesti pirteitä kuin peipposet tuossa vaiheessa mitä Iiris nyt, eikä ruokahalu vaihtele tms. erikoisia oireita ilmene, vaan ne on vietävä ultraan, jotta raskaudesta edes saataisi jotain vihiä. Tietysti tämä kaikki on myös yksilöllistä eli vaihtelua esiintyy suuntaan jos toiseenkin .

En nyt mitenkään raaka yrittänyt olla . Mutta ymmärsin että herkut menee mutta oma ruoka ei maita. Herkkuja en kieltänyt antamasta.Niitä varmastikkin itsekkin antaisin mutta en lähtisi ruuan kanssa pelleilemään.
Tuolta toiselta palstalta lueskelin imettävän nartun syömättömyyteen vinkkejä. Tälläinen ohje löytyi.
Vanha konsti on seuraava (ja taattu).I munankeltuainen raakana,sekaan oluthiivaa (saa tabletteina joita koosta riippuen 5-10 kpl) ja lusikallinen sitruunanmehua ja sokeria.annetaan koiralle ja tunnin päästä tarjotaan sapuska,avot Ei ole vaarallista mutta laittaa koiran syömään.Tää on tosi vanha juttu ja ilmeisesti perustuu siihen,että panee vatsahapot toimimaan jolloin ruokahalu herää.Monella koiralla kokeiltu ja hyväksi havaittu.Ei tartte paistella eikä ihmetellä,yleensä kertasatsi riittää.nää on näitä vanhojen kasvattajien kikkoja,kaikkihan muuttuu mutta ainakin mä käytän tuota jos tarvis tulee

Niin, en mäkään pelleilisi, mutta etsisin vähän erilaisia vaihtoehtoja (silti terveellisiä, ei suinkaan estrellan sipsejä , sun muuta mitä meidän nuorimmainen nirsoilija haluaisi pelkästään syödä, jos saisi päättää ) tuoksi ajaksi. Mutta liiankaan julma ei saa olla. Luonnossahan villi koira/susi voi vähän valikoida ravintoaan. Esim. saattaa syödä tapetusta saaliista vain tietyt osat tuon raskausajan vaiheen aikana jne. Mutta me "viisaat ihmiset" saatamme päättää, että nyt koira nakertaa vaikka nutron nappuloita raskauden alusta loppuun ja se on siinä. Koira ehkä valitsisi toisin ja jos sillä on jossain vaiheessa huono olo, on kurjaa tyrkyttää tiettyä vaihtoehtoa, joka selvästi tökkii. Tämän sanon olettaen, että koira on muuten historialtaan ns. normaali ruokailija luonteeltaan (ei ylen nirso taustaltaan)

Mä en jaksa koirani tuntien uskoa että kyseessä on pahoinvointi, sillä silloin kun sillä on pahoinvointia, se vaan istuu etutassut kiinni mahassaan ja tosiaan antaa kaikkien huomata että sillä on nyt huono olo Nyt kyse on tosiaan siitä, ettei Iiris vaan tosiaan halua syödä (ainakaan nappuloita), eli ihan kuin sitä etoisi ajatus tietyistä ruuista.

Eilen illalla Iiris oli ihan sekaisin kun sai ruokaa. Oltiin siskoni luona (jonne Iiris jäi nyt hoitoon kun mun pitää olla 26 h töissä) jossa on kaksi ahnetta leijonaa. AJattelinkin että jee, nyt tää nirsoilu loppuu kun Iiris intoili ruokakuppien täyttämisestä ja jopa yritti komentaa haukkumalla että sais nopeasti ruokansa. Sekoitin siis ruuaksi Hill's purkkiruokaa ja Hill'sin nappuloita. Ei sitä intoa kauan riittänyt, söi osan purkkiruuasta, nappulat tiputteli lattialle ja anto sitten tilaa yhdelle jellonalle joka innoissaan söi loput ruuat. Iiris vaan katso tyytyväisenä vierestä, normaalisti siis ei päästä muita koiria kipolleen vaikka se ois tyhjäkin. Taidampa kokonaan jättää nappulat antamatta, se on ihan turhaa kun lattia on sen jälkeen täynnä nappuloita, jos se vaikka söis pelkkää pukkiruokaa paremmin (se kun näytti eilen menevän ainakin 1/5 osa purkista).

Punnitsin eilen Iiriksen ja se paino 7,9kg, eli sunnilleen sen verran mitä se normaalisti painaa (ennen astutusta 7,7 kg kun sitä piti laihduttaa lentoa varten). Tosin viikko sitten sain punnitustulokseksi 8,3kg, eli jonkin verran on painoa tullut alas taas. Nisät on tosiaan jo kasvanu jonkin verran, mutta suhtaudun edelleen skeptisesti tähän tiineysasiaan, etten sitten pety jos sieltä ei mitään synnykkään

Iirishän on hyvän painoinen . Etta on irkun kanssa saman kokoinen ja mummopäivillääkin painaa "vain" 7,4 kg. Signe on isompi ja painoa on vain 7,3 kg.

Painohan on ihan hyvä.Ei Iiris ennen astutustakaan laihalta tuntunut vaikka laihiksella oli ollutkin. Jos ne Hillsin nappulat vaan yksinkertaisesti ei kelpaa. Meillä ei ainakaan suostu niitä syömään. Ninnille ostin sitä kevyt versioo ja ei syönyt vaikka kaikki muu kyllä kelpaa. En tiedä mikä siinä merkissä on niin kummallista.

Raskaana olevilla on kaikenlaisia mielihaluja Älä turhaan tarjoa sille nappuloita, se ei nyt vain pidä niistä. Syötä sille purkkiruokaa, jos se sille kerta kelpaa. Pääasia, että saa jotain ravintoa.

Minullahan on tuo Elmerin emä ja kantoaika oli tosi hankala juuri tuohon aikaan kuin Iirikselläkin nyt. Nirppu ei suostunut syömään mitään (ei edes tuota mainostettua kananmuna sekoitusta) ainut mikä meni vähäisissä määrissä alas oli maksalaatikko. Nirppuhan kiikutettiin sitten pikaisesti eläinlääkäriin kun syömättömyys ei helpottanut ja pelkäsin kohtutulehdusta kun oksenteluakin aloi ilmenemään enempi. Nirppu ultrattiin ja todettiin, että pentusia on tulossa eikä onneksi merkkejä kohtutulehduksesta. Verikokeissa havaittiin, että verensokeri on matalalla. Kun ko arvo matalalla niin olo huono eikä mikään maistu. Syötettiin sitten hedelmäsokeria ja jopas ruokahalu alkoi palautumaan. Sain mukaan sitä ravintogeeliä ja se oli mielestäni hyvä, koska se tuntui maistuvan ja sain itselle hyvän olon kun emo saa vitamiineja. Mitenkään havaittavasti ei Nirpun paino tuossa pudonnut. Jos tuntuu, että Iiris ei syö niin ei varmaan haittaa, jos tarjoaa hedelmäsokeria vähän, saapi ainakin estettyä tuon verensokerin laskun.

Elmeri ei ole koskaan tykännyt hillsin nappuloista vaikka onkin muuten kova poika syömään.

Täytyy käydä huomenna kotiinpäästessä apteekin kautta ostamassa vitamiinigeeliä. Onneksi ultra onkin jo varattu 7.4 eli heti maanantaille, niin samalla tällänen huolehtijakin näkee onko kaikki kunnossa vai ei. Ainakaan mitään vuotoa sillä ei ole ollut *kop kop*

Toisaaltahan saattahan ihmisraskauksissa odottava äiti ollu useita viikkoja huonolla ravinnolla alakuraskaudesta jos on pahoinvointia, ja ihan terveitä vaaveleita syntyy, eli ehkä alan suhtautumaan koiraani kuten ihmisiin, niin en stressaa niiin

Mä luulin alkuun että kyse on siitä, ettei Hills maistu, mutta ei maistunut myöskään Iiriksen suosikkinappulat eli RC:n poodle naksut.
Iiriksen jokaisesta eleestä näkee että sitä vaan ällöttää ihan täysillä kaikki kuivaruoka: "mamma mä oksennan kun sä yrität antaa mulle tätä NIIIIN ällöttävää kuivaruokaa, et sä tajuu että mä en halua syödä sitä"

Hyvä että se ultra sattuu olemaan ihan kohta. Samalla voit sanoa tuosta syömättömyydestä. Tuleepahan sitten tutkittua samalla ettei mistään vakavasta ole kyse.
Noita syömättömyys päiviä on kyllä ihmisilläkin ja sitten toisinpäin. Itselläni oli himona syödä silliä jopa juoda ne liemet yök . Inhoan silliä niin paljon että oksennan jos sitä joudun syömään. Toinen paheeni oli syödä lakritsipatukoita yhtenään. Silloin niitä myytiin isossa pussissa ja kaikki meni kerralla. Rauskusaikana ei ihme kyllä ollut mitään ongelmia ja terve tyttö syntyi.