Minä olen huomannut, että pienemmät vauvat ovat vauvaiässä (tuonne 4-5 viikon ikään asti) aktiivisempia kuin isot möhömahat, jotka enimmäkseen kuorsaavat ja imevät. Sitten vasta yli 5 viikkoa vanhana pentujen todelliset luonteet alkavat tulla esiin. Möhömahat kuten iso ja laiska Goljatti saattavat yllättäen muuttua kasvattajan yllätykseksi oikeiksi kauhukakaroiksi kuten Goljatillekin kävi . Muistan kun Marika kertoi olevan sen niin rauhallinen ja lihava, ja syövän vain ja yhtäkkiä se muuttuikin oikeaksi villipedoksi, joka karkaili aitauksesta ja rähisi kasvattajille ja pomputti muita pentuja. Saas nähdä seuraako Elviira tätä kehityssuuntaa ja rauhoittuuko Paavo myöhemmin vai miten käy, mielenkiinoista kuulla pentujen puuhista kun ei ole omia vauvoja seurattavana Kauhea pentukuume (siis koiran pennutuskuume) on vallannut minut ...

Onnea! Suloisia hauvoja!

Paljon, paljon onnea myös meiltä Pusuja ja rapsutuksia pikkuisille ja Iiirs-mammalle

On hyvä, että pentukuume kerralla taintuu useamman yksilön voimin vähäksi aikaa . On niissä vain paljon työtä, kun pienellä nartulla on viisikin poikasta (Etta on samankokoinen mitä iiris ja 2 kertaa tuli nuo 5 yksilöä, toisella kertaa vielä asioita vaikeutti keisarinleikkus, joka vei emosta mehut niin, että se makasi vain raatona laatikossa jaksamatta nuolla pikkuisia tai huolehtia niistä muutenkaan, mokoma ei suostunut kunnolla syömäänkään eli maidontulosta sai kokoajan olla huolissaan)...aivan liian leppoista ja auvoista on 3 pentua, sen huomasin kun vahdin viimevuonna muutaman viikon Elmerin pikkuveljiä. Ei tarvitse huolestua, että mahtuvatko kaikki nisälle jne., ainoastaan vaihtaa aluset ja ruokkia emo, punnita pennut ja pitää silmällä, ettei suurempia onnettomuuksia tapahdu. Suureksi ihmeeksi pojat olivat vielä kaikki kolme grammalleen (lähestulkoon) samanpainoisia .

Kyllä tää tosiaan työstä käy, etenkin kun kolme ensimmäisenä syntynyttä on niin eri kaliiberia kokonsa suhteen kuin kaksi vikaa pentua. Täytyy koko ajan tarkastaa onko pikkuiset päässeet nisälle (ja mielellään parhaimmille) ja välillä käydä kalastamassa Paavo pentulaatikon toiselta puolelta. Iiris ei siis hylji sitä tai mitään, se on vaan niin vilkas että karkaa, ja Iiris ei pääse hakemaan sitä takas kun neljä muuta roikkuu tisseissä Lisäksi Iiris on tosiaan kanssa synnytyksestä niin poikki, ettei varmaan jaksaisikaan hakea Paavoa takaisin. Iiris- ressukka painaa nyt 7,2kg eli kun ennen astutusta painoi 8-7,8kg niin voitte kuvitella miten se on pelkkää luuta ja nahkaa...

Enya: ainakin nyt näyttää että kotiin jäis vaan yksi, mutta vastahan tässä kaks päivää ollaan noita kateltu Toisaalta näiden hoitaminen hillitsee hyvin pentukuumetta ja sitä että haluaisi jättää koko konkkaronkan kotiin

Iirikselle ja pikkuisille kaikkea hyvää t Kerry moffa

Ostin laiha-signelle ison pussin naudan rasvaa Mustista ja Mirristä. Suosittelen myös Tiinalle, että hae pussitolkulla rasvaa Iiriksellekin, lisäksi jopa Signe pitää rasvan mausta. Syötän sille sitä kädestä jäiseinä murusna aina pakasteesta.

Tuo paino yleensä on melko korkea synnytyksen jälkeen utareiden ja varasvan takia nartussa. Älä nyt pelästy, mutta iiris kuulostaa kyllä hieman alipainoiselta imettäjäksi. Suosittelen jättämään kuivanappulat syöttämättä (ovat näköjään liian laihaa ruokaa Iirikselle) ja syötä sen sijasta rasvaista sika-nautajauhelihaa, tuota mainittua rasvaa, kahmalokaupalla kermaviiliä, rasvaista piimää, rutkasti kananmunankeltuaisia ja kyytipojaksi vielä kalkkitabuja/citro-oscaa näin alkuun! Jos napuulaa jostain syystä haluat jatkaa sulattaisin puhdasta voita joukkoon lusikka tolkulla . Iiris virkistyy kun lihaa tulee luiden päälle!

Mä olenkin nyt antanut Iirikselle jauhelihaa (+ rasvassa keitettyä riisiä laitoin riisiin nimittäin valmistusvaiheessa varmaan desin voita, en tiedä onko se koiralle paras rasva, mutta sitä nyt oli kotona), piimää, tota äidinmaitovastiketta (siinä on lähes 40% rasvaa ja suunnilleen saman verran proteiineja), erilaisia öljyjä. Täytyy maanantaina käydä katsomassa oisko täällä Mustissa&Mirrissä tota rasvaa. iiris tosiaan saa nyt ruuan 4 tunnin välein, lisäksi väliajoilla saa aina desin äidinmaitovastiketta tai sitten saa juoda piimää. Yöllä kun muutenkin heräilen tohon pentujen kitinään, niin olen ajatellu alkavani ruokkimaan Iiristä myös yöllä... Nyt kun punnitsin niin oli painoa tullu jo lähes 500g eilisestä (paino itseasiassa oli 8kg, mutta Iiris oli vetänyt just jotain 300g jauhelihaa niin miinustin sen painosta). Se varmaan on sitä maidosta tullutta lisää, mutta tärkeää on ettei paino ainakaan tipu.

Niin, vielä kerran onnittelut meiltäkin sekä äidille että äidin omistajalle Blogin kuvia ollaan käyty seuraamassa tiiviisti (suurin piirtein aamulla ensimmäinen asia ja illalla viimeinen ) Tällä hetkellä suosikki on Romeo, tytöistä Iita vaikuttaa olevan tulta ja tappuraa.

No hyvä ! ^Koiralla saa ja tuleekin olla parisen kiloa ylimääräistä kudosta (vararasva ja utarekudos) normaalin painon katteeksi, jotta imetysaika sujuu hyvin. Ruokaa saa antaa niin paljon kun narttu syö ja samalla tulee tarkkailla utareita usean kerran päivässä. Joskus käy niin, että kun maidontuotanto alkaa 7-14 vrk synnytyksestä luonnostaankin lisääntyä, saattaa maitoa alkaa vahingossa pakkautua liikaa yhteen tai kahteen nisään ja pennut helposti alkavat hylkiä sellaista nisää, eli jos joku utare alkaa turpoamaan ja muuttumaan "kuhmuraiseksi, kuumaksi ja kovaksi" siihen on heti syytä kiinnittää kovimmat imijät vuoronperään imememään se tyhjäksi, vaikka "väkisten". Koira ei saisi makoilla utareineen kylmällä lattialla ja nisät on hyvä huuhtoa 2-3 kertaa päivässä lämpöisellä vedellä

Hirmuisen paljon onnea ja hännän heilautuksia täältäkin.

Onnea pentujen johdosta täältäkin! =)

-Heidi