Milläs tavalla foorumilaiset ovat törttöilleet näytelmissä?

Meille kävi viikonloppuna Fridan kanssa Lahdessa niin, että edestakaisinliikkeen loppusuoralla taskustani sinkosi se ainokainen Frolic -nappula, ja siinä siiten Fridan kanssa sitä kilpaa metsästetään ja pyöritään ympyrää kuin sokeat kanat. Juuri sillä hetkellä ei nolottanut, tärkeintä oli vaan se että arvokas frolicci löytyy. Jälkeen päin oli olo kyllä hieman tollo...

Muita toheloita?

Lähin väärään suuntaan kun tuomari käski tehdä ympyrän (yksin siis, ei sentään ryhmässä!) ja sittenkin sekoilin koiran kanssa kun aivoparat ei muuta osannu viestittää kuin että ÄLÄ MILLOINKAAN MENE ITSE TUOMARIN JA KOIRAN VÄLIIN ja pakostahan mä oon siinä välissä jos koira on vasemmalla puolella ja lähtöpaikka on aavistuksen tuomarista katsoen vasemmalla...

Roopen kanssa tuli kohellettua alkuaikoina rankastikin. Roope mm. kiipesi kerran minun syliin tuomarinpöydältä, joskus juoksemisesta ei tullut mitään kun koira kipittää kahdella jalalla kolmiot ja ympyrät, makupalapussi ollaan leväytetty pitkin kehää ja kerran Roope karkasi turhan löysästä näyttelyremmistään No, 13-vuotias saa onneksi paljon sympatiapisteitä koiransa kanssa

Kerran agilitykisoissa Roope karkasi ensimmäisen esteen takaa vähän matkan päässä leikkivän narttukoiran luokse (tietysti sekunti sen jälkeen kun sanoin että valmiita ollaan ja minuutti vai puoli minuuttiako siinä on aikaa lähteä radalle ) Onneksi narttu sattui olemaan esteen takana, ettei tullut kieltäytymistä heti ensimmäiseltä esteeltä. Siitä kun päästiin radalle, ei suoritus jännittänyt enää lainkaan vaan oli helpotus että päästtin alkua pidemmälle, ja lopputuloksena oli hieno eka 0-voitto

viimeeksi pentunäyttelyssä kehässä lelu tippui kädestä, numerolappu irtosi käsivarresta, koiran ketjun solki aukesi ja koira pääsi vapaaksi.. ja kaikki lähes samalta seisomalta.
keräsin kamat ja laitoin koiran takaisin ketjuun ja sit vaan jatkettiin ilmeisesti sähellys ei tuomaria haitannut -> ROP

Minä olen juossut kahdesti kehässä trimmipöytää päin Sitten namipalat, lelut ja numerolaput ovat lennelleet useaan otteeseen kehässä. Lisäksi olen sanonut koiran iän vahingossa väärin ja koira on päässyt irti pariin otteeseen. Ei kai sitten mitään pahempia mokia ole sattunutkaan

Hetkinen, Emilia, nyt mä taisin tajuta avatarestasi kuka olet

	Xenos kirjoitti:
	Hetkinen, Emilia, nyt mä taisin tajuta avatarestasi kuka olet

Heh, juu, olen sen vaasassa nähdyn puolikarvattoman villiksen omistaja

	Emilia kirjoitti:
	Heh, juu, olen sen vaasassa nähdyn puolikarvattoman villiksen omistaja

Miksi puolikarvattoman?


Minä oon kerran meinannut juosta trimmipöytää päin, kiinnitin kaiken huomion temppuilevaan koiraan, että saisin sen kulkemaan nätisti. Viime hetkellä huomasin minne olin juoksemassa ja sain tehtyä tiukan käännöksen tuomarin pöydän eteen

Sit kerran olin tekemässä kolmiota koiran kanssa, koira päättikin ravistella itseään kesken liikkeen ja hihna irtosi kädestä. Onneksi koira ei ollut karkailevaa sorttia, joten sain hihnan heti takaisin käteen.. Hieman kyllä silti nolotti

Nykyään tulee lähinnä vaan naurettua kaikille kommelluksille siellä kehässä

	Sundae kirjoitti:
	Emilia kirjoitti: Heh, juu, olen sen vaasassa nähdyn puolikarvattoman villiksen omistaja Miksi puolikarvattoman?

Yli vuoden kestäneen turkinkasvatus-operation jälkeen ei meidän harvakarva-Pate ole vieläkään suostunut kasvattamaan itselleen kunnon turkkia niskaan tai takajalkoihin (vaikka joo, vika lieneekin laiskanpuoleisen omistajan )

Emilia, Moser käteen ja klaniksi
Santun turkki ei toki huiman pitkä ole, mutta tosiaan 10kk:n kasvatuksen tulos. Ja nyt mietin taas sitä terrieriä... jos/kun meidän ura kuitenkin on agi-puolella (harrastelua).

Heh, irtosi muuten Santunkin panta kerran tuossa sunnuntain kohelluksessa. Että mä näköjään sain onnistumaan KAIKKI mahollisen yhdessä viiden minuutin sessiossa. Onneksi koira ei huomannut irtoamista.

Voiko tänne laitta myös mätsärimokia? Tänään kun oltiin mätsärissä niin tuli kyllä sähellettyä aika raskaasti. Ensinnäkin Vilma ei suostunut millään seisomaan kunnolla. Pöydälläkin neiti ketkuili aika kivasti. Sitten kun piti tehdä kolmio niin mä läksin tekemään sitä väärään suuntaan Tuomari käski tehdä sitten kuvion uudestaan. Pariarvostelussa tuli lopulta sininen. Olisin kyllä ylättyny jos olisi punainen tullu niinki taidokkaasti sählätystä suorituksesta.

Ja sitten kun oli sinisten kehä niin tuomari tiputti meidät ekana pois. Eli oli aika nopeasti ohi se homma. Tuomari ei tainnu muutenkaan oikein välittää villiksistä. No toi oli kyllä vasta meidän toinen mätsäri. Ja onneksi ei ollut virallinen näyttely!

Minä lähdin kerran näyttelyyn hieman myöhässä, eli lähtö oli yhtä hässäkkää. No, vihdoin kun saavuimme näyttelypaikalle niin huomasin että olin unohtanut ottaa koiran paperit mukaan Mukana oli vain numerolappu Silloin meinasi itku päästä, eikä ollut mitään mahdollisuuksia ehtiä niitä kotoa hakemaan.

No niin, muistui mieleen, että olen kyllä kahdesti unohtanut koiran paperitkin kotiin. Toinen kerta oli sitten onneksi tuossa n. 5 kilsan päässä kotoa, joten ehti ne paperitkin vielä hakea, mutta toisella kerralla ajettiinkin sitten Jyväskylään saakka

Musta tuntuu että aina meinaan joko a) myöhästyä kehästä b) tunkea sinne liian aikaisin c) en muista koskaan että yksilöarvostelujen jälkeen tulee kilpailuluokka ja ei sitä arvostelulappua kannata sitä ennen käydä pyytämässä! Kerran meinas housut tippua mut onneks ei käynyt niin.

Ja juoksutan liian hitaasti.Kaikki siis ketkä tunnistaa ja sattuu samaan kehään potkikaa mua takamuksille kun seuraavan kerran meen ...

Oliko nyt 9.9.07 Tampereen ryhmiksessä, kun Lunan kanssa mentiin ekaa kertaa ikinä pentuluokkaan ja mulla se oli henkilökohtaisesti eka kerta villakoirakehässä, joten kai sitä jännitin ja menin väärälle puolelle pöytää Luna väärin päin tuomariin katsottuna Herra Tuomari kysyikin, että miksi menin tälle puolelle ja olinkin siirtymässä oikealle puolelle, mutta tuomari sanoi sen puolen olevan ihan ok. Lunalle ei tullut edes kp:ta. Arvostelu oli kuitenkin ihan hyvä.