Laita sisko pahvilaatikkoon.

	tiina88 kirjoitti:
	Mun vauvalta lähti eka hammas

Sirukin näyttää ihan ekaluokkalaiselta lapselta kun joka kolmas puuttuu ja joka kolmas on vinossa. Irvistellessäänkin varmasti aika katu-uskottava. Tosin ei juuri irvistele, mutta jos kuvittelen sen irvistelevän.

Haluaisin säästää yhden hampaan mutta en ole löytänyt pudonneita hampaita mistään.

Hemi on suureksi osaksi jo hampaansa vaihtanut. Näyttää hassulta, kun alhaalla ei ole kulmureita ja ala hampaat on muutenkin vaon pienet nysät
Enää odotellaan yläkulmurien irtoamista :S

Njaa, kai tässä on aihetta hymyillä (ainakin toisaalta)

Allekirjoittanut kolistelee tänään 20 ikävuoden rajapyykkiä

Miun koko viikonlopun ilon aihe on ollut, että Utun reisiluu todettiin perjantaina pysyvän kasassa ilman pinnojakin Kun vaan ukko malttaisi nyt noiden jojoloikkiensa kanssa antaa vielä reilun viikon noiden pinnojen poisottojälkien parantua niin sitten voidaan taas porskuttaa normaalilla meiningillä!

Että kohta on melkein kolmen kuukauden toipilasaika ohitse (kunhan mitään odottamatonta ei enää tapahdu...)!


Ja hei, paljon onnea Jimipuudelille!


Ainiin ja vielä yhteen aivaan mahtavaan juttuun tänään törmäsin:

Only registered users can see links on this forum! Register or Login on forum!

Aivan selkäpiitä väristävän mieletön suoritus EM-kouluradoilta!

Kertakaikkiaan loistava päivä siis, jos miinustetaan tästä koulunaloituvitutus kokonaan pois

editeditedit: mikähän helkuta näitä hymiöitä nyt vaivaa!

Onnittelut Tiinalle (vähän myöhässä, mutta parempi niin kuin ei ollenkaan...)! Kohta vuosia ei enää jaksa eikä edes halua laskea...

Minä olin ihan varma ettei Utun jalassa enää ole mitään vikaa kun näin sen kimpoilemasa tyttöjen kanssa. Mehän päätettiinkin julistaa se terveeksi jo aika päivät sitten

Noi koirat on hulvattomia. Lolita aloitti juoksunsa ja Paavo, jonka vehkeet on valtiolla, päätti eilen tarjoutua astumaan kämppiksensä. Sai aika lentävän lähdön kerrasta. Tänään se meni Lolitan luo etujalat suorina kuin milläkin adoniksella ja sanoi vienosti "iu iu". Akkapuudeli kääntyi kannoillaan, vilkaisemattakaan sulhastarjokasta, ja sipsutti pois. Paavon elämä on kovaa. Jos mokomat kosiomenot tuosta yltyy, niin pitää varmaan erotella niitä päivien ajaksi tai muuta. Noita kahta kertaa lukuun ottamatta Patsu ei ole juoksuja noteerannut, mitä nyt Loltsin ahteria haistellut, mutta se nyt on normaalia.

Pakko tehdä tuplapostaus. Tänään on äidinkielen yo-kirjoitusten tekstitaito-osio. Oon ihan pähkinöinä odotuksesta, tahdon jo kirjoittaa! (Vaikka siis melkein inhosin tekstitaitoja ja ehdin viikko takaperin olla jo onnellinen, että kirjoitan tänään ja kuluvan äidinkielen kurssin aikana elämäni viimeiset mokomat.)

Elämä hymyilee, koska tajusin että rakastan alaa mitä opiskelen ja en yhtään epäile etteikö minusta voisi tulla alan ammattilainen. Ja kerrankin saatan olla hitusen myös ylpeä itsestäni .

	hyvääyötä kirjoitti:
	Elämä hymyilee, koska tajusin että rakastan alaa mitä opiskelen ja en yhtään epäile etteikö minusta voisi tulla alan ammattilainen. Ja kerrankin saatan olla hitusen myös ylpeä itsestäni .

Saako udella mitä alaa opiskelet?

1. Keksin alan, jonne hakeutua. Se ei ole mikään tympeä kompromissi, vaan suunnilleen kaikkea, mitä haluan, kaikkine realiteetteineen.
2. Englannin ylioppilaskuunteluni lähtee sensoreiden syynättäväksi pisteillä 88/90!

	Poodle_Love kirjoitti:
	Saako udella mitä alaa opiskelet?

Saat toki, verhoilua (huonekalujen) :-)!

Tosi hieno juttu, että olette löytäneet itsellenne oikeat alat! Voin sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä, että meitä jotka kelluvat suuressa päämäärättömyydessä jossain oppilaitoksessa opiskelemassa jotain, on aivan mieletön määrä. Pitäkää siitä kiinni mitä haluatte

Tämän päivän ilon aihe oli kun Utu malttoi pentukurssin lopulla rauhoittua kyljelleen syliini varmaan jopa yli minuutiksi! Ja hei paikalla oli kolme "vierasta" koiraa! Uujea!

Päivän toinen ilo oli Bill Baileyn talk shown katsominen. "Part Troll", suosittelen

Olen aloittanut rakkaan ja aikoja sitten unholaan jääneen harrastuksen uudelleen. Olin nimittäin ratsastamassa ja oli niin uskomaton tunne huomata, että hallitsen homman (ja hevosen) villäkin. Siittä tuli niin iloiseksi, että mikään ei enää masentanut tai latistanut päivän tunnelmaa! Taitaa pätee samat säännöt kun pyöräilyyn.

Ihanaa oli ja nyt ei enää taukoja pidetä!!!

Hah, mäkin kävin tässä viikko sitten ratsastamassa varmaan viiden vuoden tauon jälkeen Ihan hyvin meni, täälläkin hallittiin heppa ja päästiin kevyttä ravia ja harjoitusravia kulkemaan sekä volttikin pyörähtämään