En omista villakoiraa (vielä) , mutta rotu on vahvasti harkinnassa. Olen kuitenkin innokas agilityharrastaja, ja nähnyt näitä koiria kisoissa aika vähän. Nekin jotka olen nähnyt, ovat tepsutelleet radalla rauhassa. Riittääkö villakoiran vauhti vaikka MM-tasolle asti, jos koulutus on kohdallaan? Edellinen koira oli liian hidas kolmosiin (eteni kyllä reippaasti, mutta ei bortsujen vauhtiin yltänyt), siksipä seuraava koira saa olla tykki Tuloksia kun olen selaillut, niin aivan huippuaikoja eivät villakoirat ole saaneet. Tosin vertailu oli vaikeaa, kun virhepisteistä on vaikea päätellä ovatko ne tulleet rimasta vai kiellosta vai jostain muusta... muutakin saa kertoa villakoiran agilityominaisuuksista!

Lisäys: Keskikokoista eli medi-luokan koiraa olen ajatellut. Ja tiedän kyllä muutaman menestyneen villakoiran (kuten Muskan ja Miisan), mutta olen miettinyt, ovatko nämä harvinaisia poikkeuksia? Ja molemmathan koirat kilpailevat mini-luokassa, riittääkö vauhti vielä medi-luokkaan, niin että kolmosluokassakin voisi menestyä? Pääasiallinen miettimisen aiheeni siis on, onko villakoiran "pomppiva" askel hitaampi kuin esim. sheltin ja borderterrierin, vaikka toki villakoiran motivoituvuus yrittämään agilityradalla täysillä myös kiinnostaa.

Kyllä villakoirat voivat mielestäni yltää huipulle. Riippuu tietysti koirasta ja ohjaajasta. Voi olla, etteivät niin monet villiksien omistajat ole niin vakavissaan agilityn suhteen kuin jotkut bortsujen omistajat, onhan noita bortsuja(uskoakseni) paljon enemmän aktiivisina agilitykisoissa.

Villiksillä voi ollakin pomppivaisempi askel/ilmavat hypyt jotka hidastavat, mutta ei kaikilla. Ja ainakin oma isovillis Kini on aika tykki vaikka hyppääkin suht ilmavasti . Täytyy alkaa kohottamaan omaa kuntoa kun en pysy koiran perässä edes kahta estettä..

Ja tietysti villiksen täytyy syttyä kunnolla lajista, muuten tuskin vauhtia löytyy.. , mutta enpä ole ainakaan vielä tavannut sellaista koiraa joka olisi agilityä kokeillut pidemmän aikaa siitä syttymättä. Ja villikset kun tunnetusti ovat leikkisiä ja vauhdikkaita, niin sellaista ongelmaa tuskin tulisi eteen.

Long story short: itse en suosittelisi villakoiraa sellaiselle, joka hankkii koiran nimenomaan agilitya varten, ja vielä haluaa ns. tykin radoille. Monesta villiksestä toki on siihen, mutten ikävä kyllä voi jättää mainitsematta, että löytyy sitä toistakin ääripäätä: hitaita, vaikeasti motivoitavia, jopa esteitä arastelevia, koiria.

Mikäli siis etsit vain koiraa agilityyn, etkä persoonallista, ihanaa kaveria, josta toivon mukaan saa myös (menestyvän) kisakumppanin agilityyn, suosittelisin valitsemaan jonkun ns. varmemman rodun. Jos taas villakoira kiinnostaa muutenkin, täällä palstalla on mun lisäksi monta aktiivista agiharrastajaa, jotka varmasti kertovat mielellään lisää.

^ tottahan se kyllä on että esim. juuri bortsuilla on luontaisesti paremmat edellytykset tulla huippuagilitaajaksi . Melkeinpä nuolevat esteitä yli mennessään, palvelualttius ja tiivis ohjaajan seuraaminen jne.

Villiksen kanssa se MM-taso ei siis taida ole läheskään yhtä varma nakki kuin jonkun varmemman rodun kanssa. Kyllä minä silti jaksan uskoa että huipulle voi yltää villakoirankin kanssa .

Kyllä on huipulle keskikokoisesta. Muskakinhan on keskikokoinen, oman koirani Etan tytär. Etta oli aikanaan melkoinen vauhtitykki. Koiran rakenne vaikuttaa jonkinverran etenemisnopeuteen. Vaikka Rullapulla ja Elmeri tekevät täysillä ovat ne hiukan kömpelömpiä rakenteeltaan kuin eka koirani ja Muska, joten vauhti ei ole aivan yhtä tehokas. Varsinkin Rullapullalla on kömpelyyttä rakenteessa, Elmeri on sitä selkeästi nopeampi. Saksasta hakemani uusi koira Signe on todella nopea, vaikka vasta aloittelee. Siitä on tulossa sellainen joka varmasti pärjää tulevaisuudessa vauhdissa ihan mille mediluokan koiralle vain, siis vauhdin puolesta, ohjaus on sitten erikseen . Uskon siitä tulevan vielä paljon nopeamman mitä muska ja Miisa ja Ettakin aikoinaan. Tällähetkellä vaikuttaisi siltä.

Yhdelläkään näistä mainituista koirista ei ole pomppiva askellustyyli tai sellainen "keinuhevosmainen" liikuntatyyli (tyypillinen hitaille villakoirille, noita näkyi SM:issäkin aivan liikaa). Rullapulla muistuttaa liikkeeltään enemmän borderterrieriä kuin villakoiraa, Elmerillä on eniten ehkä sellainen hieman loikkiva/laukkaava etenemistapa, joka hidastaa hiukan (ei pääse ehkä ihan yhtä kovaa kuin Saanan hieman ketterämpi Jaro, ja on mm.hieman jäykkä kaarroksissa ja käänteissä kropaltaan), mutta on kyllä nopea (pitkä askel saattaa hieman hämätä). Signellä on sellainen "tukkasuorana"- tuulispäätyylinen liikunta eli liikkumistyyli vaikuttaa todella hyvältä tähän lajiin. Se menee sata lasissa, tosin se ei vielä osaa paljon mitään.

Pentu täytyy valita tarkkaan. Sellaisista vanhemmista joilla rakenne ja luonne on kohdallaan ja pennulla tulee olla myös ärhäkkä ja aktiivinen luonne jo pentulaatikossa. Lisäksi koulutus ja valmennus on tehtävä niin, että villakoira ei kyllästy tai masennu.

Ei ole olemassa mitään "varmempaa rotua". Kaikissa roduissa on hitaita yksilöitä, seuratkaapa vain. Shelteissä, borderterriereissä ja kromforhländereissä ja koikerhondjeissa. Niitä on vain enemmän eli suhteessa enemmän on sitten niitä tykkejäkin. Bordercolliet vaativat suuresti työtä, samoin kelpiet (esim. rimojen tiputtelu jne.). Minä painottaisin oikeanlaisen pennun valintaa (riittävän ärhäkkä ja vilkas, ei liian raskasrakenteisen ja pitkärunkoisen oloinen), en suinkaan mitään tiettyä rotua.

Minä harrastan villakoiria mm. juuri siksi, että haluan sen tykin sinne agilityradoille. Kaikki koirani ovat olleet aivan hulluina lajiin ja painelevat sen minkä koivistaan pääsevät. Sen asian eteen on tietysti tehty jotakin, eli koirat on osattu motivoida ja kouluttaa oikein ja myös osattu valita sopiva pentu. Mutta toisaalta mistä tahansa villakoirasta saa hitaan jos "haluaa" eli pilaa koulutusvaiheessa jotakin. Jos en uskoisi villakoiraan agilitytykkinä olisin jo vaihtanut rotua, koska agility on se päälaji minulle koiraharrastuksessa. En kestäisi laiskaa ja hidasta tylsimystä eli, jos tällaisia olisi sattunut kohdalleni alusta pitäen en olisi jatkanut villakoiraharrastustakaan vaan hankkinut jonkun muun rodun seuraavaksi.

^ mielestäni "varmempia" rotuja on kyllä olemassa eri lajeihin, myös agilityyn. Kärjistettynä voisin sanoa että bernistä tuskin saisi tykkiä agilityyn ja bortsusta metsästyskoiraa.

Mutta rodulla ei tietenkään ole suuren suurta merkitystä tässä lajissa, kunhan rakenne on suht sopiva ja innostus kohdallaan. Sanoisin myös, että bortsu rotuna, etenkin käyttölinjainen, todennäköisemmin jaksaa puurtaa kauemmin kuin villakoira, mistä on omat hyötynsä treenauksessa. Koska se on jalostettu siihen. Samalla se on myös rotuna todennäköisesti vaativampi sen takia. Paljon poikkeuksiakin tietysti on molemmissa roduissa. Ja villakoira on yhtä hyvä rotu agilityyn kuin mikä tahansa muukin, mutta ei välttämättä yhtä varma.

Mutta nämä ovat vain minun ajatuksiani, eri mieltä saa olla. Ja en nyt juuri jaksa paneutua kirjoitukseeni kunnolla joten ajatuskatkoja saattaa löytyä .

Minulla nämä villakoirat eivät väsy harjoituksissa, paitsi helteellä Elmeri ja Signe, kuumuuden takia. Rullis on kaikkein työintoisin (mutta se ei olekaan normaalijärkinen eli viisas ). Se pinkoisi vaikka hengenlähtöön asti radalla, jos sitä kokopäivän hypityttäisi. Hullu koira! Elmeri kyllä pyytää vettä, jos sille tulee kuuma kesken treenauksen, kuten tänään Juha Oreniuksen valmennuksessa. Ja sitten taas jaksaa harjoitella

^Täällä sama Gian kanssa, että sitä olisi saanut pyörittää radalla vaikka koko päivän. Se oli aina innokas eikä kyllästynyt mistään ja siitä oikein näki kuinka antoi kaikkensa joka kerta ja kerta toisensa jälkeen jaksoi keskittyä.
Toisin on taas Tytin kanssa joka kyllästyy liikoihin toistoihin aivan liian pian. Sille olisikin ihanteellista jos olisi iso oma piha ja siellä esteet. Silloin voisi ottaa vaikka pari kertaa päivässä jonkun lyhyen nopean pätkän ja joskus harvoin täyspitkän.
Saa nyt nähdä millainen Zimistä tulee. Näyttäisi, että siitä tulee samantyylinen kuin Giasta, mutta ei noin nuoresta voi varmaksi mennä sanomaan mitä tulevaisuus tuo.

Mä sanoisin, että isovillasta ei kyllä olisi bortsuja päihittämään, mutta kääpiöt ja keskarit ovat oikeastikin nopeita koiria. Oikealla ohjauksella ja motivoinnilla väittäisin suurimman osan villiksistä pärjäävän agissa. Isompi ongelma lieneekin se, että villoja on usein ei niin aktiivisilla ja innokkailla ihmisillä, jolloin agia ei oteta tosissaan eikä työtä tehdä tarpeeksi.

Oon kans sitä mieltä, että kääpiö tai keskari jos oikeasti haluaa tosissaan kisaata, ja näistä kääpiö todennäköisemmin, monta liian rauhallista keskaria nähneenä.

Mulle isot on rakkaimpia, mutta jonain pvänä otan vielä sen uuden kisakaverin, ja se on kääpiö tai keskari.

Mä taas olen päin vastoin nähnyt enemmän hitaita kääpiöitä suhteessa keskareihin eli kallistuisin keskariin parhaana ja potentiaalisimpana koirana agilityyn.

Jos shatsumas haluat vauhtia radalle suosittelen sinulle Elmerin ja Signen jälkeläistä (jahka niille pentuja joskus saadaan...kop kop...terveystuloksia ajatellen Signen kohdalla) . Tämä Signe on aivan sairaan sähäkkä ja tuulen nopea hurjimus. Elmerssonkin on herättänyt huomiota ja moni agilitaaja onkin kysellyt milloin sille on tulossa pentuja .

	johva kirjoitti:
	Mä taas olen päin vastoin nähnyt enemmän hitaita kääpiöitä suhteessa keskareihin eli kallistuisin keskariin parhaana ja potentiaalisimpana koirana agilityyn.

Voidaan huomioida myös kilpakumppanit. Mineissä on paljon hitaampia koiria kuin medeissä, joten villan on helpompi pärjätä.

Oon harrastanut Nikun kanssa agilityä jo pari vuotta, mutta täytyy sanoa että se on etana verrattuna joihinkin pikku terriereihin kentällä
Mutta luulen että johtuu suuresti koirasta ja omistajan innostamisesta (ja innostuneisuudesta), itse olen saanut jonkin verran vauhtia Nikuun yksinkertaisesti kehumalla, makupaloilla, vinkulelua vinguttamalla ja kannustamalla hirrrveästi

Heh, kyllähän se taitaa nyt olla niin, että se ratojen nopeus ainakin näiden mustien keskareiden kanssa tahtoo rajoittua
siihen ohjaajan puolelle, tästä on aika vankkaa omakohtaista kokemusta.
En usko, että salaisen nimimerkki Johva:n takana majaileva henkilö voi olla tästä eri mieltä myöskään

^Kyllä se vaan on näin . Omien koirieni nopeus lisääntyisi selkeästi, jos ohjaaja osaisi asiansa. Ja kyllä Corekin kovaa menis, jos ohjaaja muistais liikkua , kun noita SM-videoita kattelin, niin kiltti Core-poika siellä vaan odottelee ja arvuuttelee niin nästisti, että mitähän se isäntä mahtaa lopultakin päättää .

Mulla on ne SM-videot vielä convertoimatta (laiska minä ), mutta pistän tänne sitten kun ehdin eli ainakin Elmerin ja myös Jaron SM-videon Saanan lupaamana, heruukos muuten Coren ohjaajalta lupaa videoiden julkaisuun palstalla ?