Ei se turkinhoito vaadi muuta kuin hirvittävästi vaivannäköä! Säännöllinen pesu ja päivittäinen harjaus kyllä pitää isovillankin turkin kunnossa! Itse teen niin, että päivittäisessä harjauksessa jalkoihin en koska lainkaan. Käyn ison turkin läpi ihan pelkällä kammalla, joskus harjausnesteen kanssa pehmeähköpiikkisellä harjalla, mutta en koskaan likaisena karstan kanssa. Kampauksen jälkeen kuivaföönaan koiran (myös jalat, jotta näkee hyvin onko siellä juuressa takunalkua), jotta kaikki irtokarvat varmasti lähtee turkista pois eikä jää sinne takuttamaan lisää. Viimeiseksi öljyän vielä turkkia... Muutamien päivien (riippuen keleistä, 2-14 vrk:n) välein pesen shampoolla jalat, mahan ja mahollisesti pepun ja hieman etuosa. Silloin föönatessa karstaan jalkakarvat ja mahan täysin takuttomaksi. Sitten kun tuntuu että jaloissa on taas vähän takunalkua (ei siis takkua ), pesen ne jälleen. Koko koiran pesen silloin kun turkki tuntuu likaiselta, eikä kampa enää mene sujuvasti karvan läpi. Näin siis pehmeäturkkinen Vickan hoidetaan meillä. Nalan turkkia hoidin melko samalla tavoin, mutta huomasin että helpoimmalla pääsen kun leikkaan koko turkin pois

Joka tapauksessa voittamaton kapistus isovillan turkinhoidossa on minusta tehofööni. Minä käytän sitä jatkuvasti punkkitarkastuksesta lähtien... Olen myös pessyt takkuisena koiria, ja saanut Vivogilla ja karstalla hyvin selvitettyä takutkin. Pyrin kyllä pesemään takuttomana, mutta joskus laiskottaa

Hui, vaivannäköä ja vaivannäköä, mutta palkkioksi saa hyvinhoidetun isovillan ja se on komea näky se. Varsin toteutettavissa tuo kaikki on ja harjoittelu alkaa ensi viikolla.
Sopiiko kysyä mitä öljyä käytät? Ja ehkä kuulostaa tyhmälle, mutta miten käytät sitä? aivan on vieras juttu koko öljy turkinhoidossa.

Iso ja tehokas jalallinen fööni löytyy (Liberty kaikkine letkuineen päivineen), mutta tuota en edes ajatellut että kuivaföönaus. Hyvä vinkki ja tuota kokeilen noihin pienempiinkin, kiitos.
Minä olen kanssa kampatyyppejä eli sillä selvittelen aina. Ja jokunen kampa löytyy ja aina vaan uusia himoitsen. Pirun näyttelyt ja nettikaupat kun ovat pullollaan ihania kampoja.
Karstaa käytän vain puhtaaseen turkkiin ja lähinnä föönatessa. Pehmeä piikkiharja minulla on toisinaan käytössä.

Jep, iso kiitos. Ja lisääkin vinkkejä saa laittaa ja myös muut isovillojen omistajat vinkkejä saa laittaa

Öljy tuli koiran kanssa samassa paketissa, en ole itse sitä löytänyt enkä ennen käyttänyt

Se on #1 All Systemsin pure lanolin. Käyttöohjeessa neuvotaan sekoittamaan hoitoaineeseen, mutta minä laitan sitä ihan suoraan turkkiin. Hieron öljyn ensin kämmeniin ja sitten hieron sitä koiran turkkiin jakaus jakaukselta. Vähän turkki näyttää öljyiseltä sen jälkeen, mutta se imeytyy muutamassa tunnissa pois karvan pinnalta, eikä sotke tekstiilejä. Hyvä tuote hennolle turkille! Valitettavasti nopeuttaa juuren takkuuntumista, mutta siksi kampaan sitäkin ahkerammin

Ok, kiitos.
Tuo on ehkä, tai sitten ei ollenkaan, saman tyyppinen litku kuin "silkkitipat" (Chris Christensen Silk Spirits liquid silk protein) jota käytän yhtenään. Hieron käsiin ja vien turkkiin, hieman on "öljyisen" näköinen hetken aikaa, mutta se häviää. Tuo aine suojaa turkkia kulutukselta, eikä turkki muuten kiharrukaan niin herkästi kun tuota käyttää ja se myös tietysti hoitaa turkkia. Ehkäpä jatkan tuolla ja tarvittaessa hankin tuon mainitsemasi aineen.

Hieman on ot, mutta menköön. Nyt alkaa pikkasen jännittämään tuo isovillan turkin huolto. En oikein ole vieläkään tajunnut, että pentu oikeasti kohta kotiutuu. Mitään en ole sitä varten ostanut, kasvattaja antaa "aloituspaketin" matkaan mukaan ja enköhän mä näillä olemassa olevilla vempaimilla ainakin aluksi selviä.

Tähän takkuaiheeseen lisäisin oman kokemukseni. Nimittäin meidän Jade tyttö, joka on nyt 4-vuotias. Jadelta loppui siis tämä takkuvaihe vasta tämän vuoden alussa mikä olikin jo täysi helpotus. Jadella alkoi takkuvaihe jo todella nuorena ja sen turkin kanssa oli pelaamista kamalasti. Vaati hermoja, saksia, harjausta. Sen takia Jadella on pidetty aina lyhyt turkki. Välillä meni tukankin kanssa hermot, niin sekin pidettiin melko lyhyenä. Nyt sitten tukan kasvatusta ollaan harrastettu ja kyllä vieläkin harjaan päivittäin ihan turkin takia ja Jade rakastaa sitä. Suunnittelin jo vähän aikaa sitten, että alkaisin kesän jälkeen kasvattamaan Jadella pitkää turkkia. Mutta tulinkin ainakin nytten toisiin aatoksiin. Kun Jade on niin nätti tuossa lyhyessä turkissakin .

Mä pääsin Kiranin kohdalla todella helpolla, ei se takkuvaihe kestänyt kuin puolisen vuotta, pesuväli oli 2 viikkoa, ja harjasin kerran-pari viikossa. Kerran siihen kerkes tulla enemmän takkuja kun mun hiirikäsi vaivas ja yritin lepuuttaa sitä, mutta onneksi villistuttava auttoi harjaamalla koiran takuttomaksi, ja pesun jälkeen sain kädelle aikaa parantua. Kiralla on tosi tiivis turkki, ja varmasti sen tiiveyden takia jotenkin karva pysyi paremmin järjestyksessä. Nykyään se ei takkua yhtään, vaikka terrierissäkin oon pitänyt jaloissa tosi pitkää karvaa, en harjaa sitä lainkaan pesujen välissä, hätinä käytän karstaa siinä ennen pesua! Eli kyllä se helpottaa sitten.

Myös oliiviöljy käy turkin öljyämiseen, se sotkee tietysti jonkunverran, mutta auttaa tappelussa takkuja vastaan. En oo ite kokeillu, mutta kasvattaja sanoi, että ison koiramäärän kanssa välttämätön apu takkuvaiheessa, ja sitä pitää laittaa kunnolla pesun jälkeen takuttomaan suoraan turkkiin. Mä käytin veteen lantrattua vissiin petsilkin jotain öljyä harjausnesteenä, se riitti kyllä Koikkalaisen niskavilloihin. Muistan kyllä, että jopa lyhyimmät turkin kohdat takkusivat, varsinkin kupeet ja pakarat missä koiran liikkuminen takuttaa turkkia. Tuntui aika lohduttomalta kun 1cm pituinen karva takkus...

Meillä auttoi noin kaksi vuotta sitten kun Wandan turkki leikattiin lyhyeksi, paitsi niskaan ja päähän jätettiin pidempi karva. Alkuun se muistutti minusta lähinnä hyeenaa Ajattelinkin, että nyt kuljetaan pari kuukautta vain metsälenkkejä ja pysytään ihmisten ilmoilta pois Mutta siis karva ei enää tuon leikkauksen jälkeen takkuuntunut pahemmin, kun ennen leikkausta karva oli tyvestä aivan solmussa. Eli meillä päästiin loppujen lopuksi melko helpolla takkuvaiheen yli. Ja värinä aprikoosi.
Nyt jännitän kovasti tuon mustan takkukautta, noh, onneksi aikaa vielä tod. näk. noin puoli vuotta. Mutta silti...

	DEMI kirjoitti:
	^^Ilmeisesti et ole omistanut pumpuliturkkista villistä

No mä olen omistanut valkoisen toyvillakoiran, josta ainakin kasvattaja väitti että on pumpuliturkkinen. Olen myös omistanut erilaisia turkinlaatuja omaavia tiibetinterriereitä ja trimmannut lukuisia bichoneita ja villakoiria. Jokainen, myös kasvatinomistaja, jossain vaiheessa väittää että "se takkuuntuu yhdessä yössä". Sitten kun näytän mitä pitää tehdä, miten ne takut avataan ja kuinka se koira pestään ja föönataan heti kuivaksi, ne soittaa viikon päästä että hei, siinä ei ole vielä takkuja sitten käsken pestä sen uudestaan ja taas ne soittaa viikonpäästä että hei, se ei mene enää takkuun
Ei ole yksi, eikä kaksi eikä kymmenen koiran omistajaa joille olen rautalangasta vääntänyt.

Minun koirani on vasta 5 kk vanha, eikä takkuunnu vielä lainkaan. Olisi kiva jo näin ennen takkuvaiheen alkamista saada tietää, että mikä se "oikea" tapa turkinhoitoon nyt sitten on? Tarkoittaako se vain säännöllistä, huolellista harjaamista, pesua ja föönaamista vai onko siinä joku suuri salaisuus?

Olen huomannut, että turkkia on hankala föönata ihan suoraksi nyt kun se on vähän kasvanut. Siis ei se kiharaksi jää, mutta sellaisille ihan pienille laineille. Eihän se muuten mitään haittaa, mutta trimmaus olisi helpompaa ja tietty jos/kun näyttelyyn mennään niin turkin olisi kai syytä olla suora... Mikä nouvoksi? Tehokkaampi fööni tai toisenlainen harja ehkä?

	NM kirjoitti:
	mikä se "oikea" tapa turkinhoitoon nyt sitten on? Tarkoittaako se vain säännöllistä, huolellista harjaamista, pesua ja föönaamista vai onko siinä joku suuri salaisuus?

Kaikkein tärkeintä on pestä koira tarpeeksi usein ja kuivata aivan rutikuivaksi ja takuttomaksi. Pesujen välillä turkkia ei välttämättä tarvitse juurikaan harjailla.

Jimin takkuvaihe loppui kokonaan tämän vuoden keväällä, täyttäähän se syksyllä jo 4 vuotta.
Takkuja setvittiin kaikenmaailman harjauksilla, takunselvitys-suihkeilla mutta jotenkin se tuntui siltä, että kun takut oli vihdoin saatu selvitettyä, olivat ne melkein samalla mitalla tulleet takaisin.

Kevättalvella Jimin turkki leikattiin lyhyeksi (1-2 cm) ja pannan vaihdon jälkeen takut suoraan sanottuna haihtuivat kuin tuhka tuuleen. Nykyisin pidän Jimin lyhyessä turkissa, niin helpottuu huomattavasti tuo turkin hoitaminen. Takkuja ei ole ollut missään sitten kevään. Jimin turkki on ollut siitä lähtien todella hyvässä kunnossa, ei uskoisi mitään takkukautta edes koskaan olleen.

Hekalla takkukausi ei ole vielä alkanut, onhan tuo riiviö vasta 3kk...

Nikun takkukausi oli ihan kamala, joten ajattelin viisastua siitä ja harjata ja hoitaa Nastan turkkia mahdollisimman usein ja huolellisesti että selvittäisiin edes vähän vähemmällä kuin Nikun kanssa

Capon takkukausi on alkanu Olin kaverin mökillä 4 vrk ja yritin parhaani mukaan suojella näyttelyturkkia. Mutta kuinkas kävikään, piha oli vetinen nurmi ja pikkupissatuksellakin koira oli ihan likomärkä ja turkissa oli kaikkea epäilyttävää. Ja sitten pihalla oli sellanen hiekkakasa, jossa se piehtaroi itsensä hetkessä hiekkaan. Ja eilen Capo oli rannalla meidän kanssa ja pääsi livahtamaan veteen. Voitte vain arvata miltä koira nyt näyttää, kun saavuttiin äskn kotiin, Capo on yksi takkupallo. Nyt päästään taas heti pesulle ja viime pesusta on vasta 4 päivää.. nyt kyllä ymmärrän paremmin miksi he ajavat villiksensä aina kesäksi lyhyeksi, kun ovat kuukauden mökillään

Tässä kun ketjua lueskelin, niin yhä mietityttämään jäi, että saako sitä nyt tosiaan harjata karstalla muutenkin kuin heti pesun jälkeen föönauksen yhteydessä, ja miten niitä takkuja saa setviä? Eli siis mikä kenties satuttaa ja tuhoaa turkkia vähiten?

Huomasin juuri tuossa toissapäivänä että neidillä oli uskomaton huopapaakku korvien takana niskassa. Ensin meinasi iskeä paniikki ja olin jo melkein soittamassa trimmaajalle että nyt se vedetään klaniksi, mutta sitten tuli onneksi järki käteen ennen puhelinta, ja harjasin sitten takut suoriksi, työllä ja tuskalla. Käytin sekä karstaa että kampaa... Pessi on tosiaan 9kk, täyttää 10kk, ja tässä juuri alkoi ilokseni sekä juoksut että ilmeisesti takkuvaihe, kaikki samassa rytäkässä.... Ah tätä koiranomistajuuden ihanuutta.....

Mä oon aukonut takkuja ainoastaan pitkäpiikkisellä villakoirakammalla, en tiiä miten tuo karstan käyttö pesujen välillä vaikuttaa karvaan pitemmällä tähtäimellä, tuntus jotenki että se voipi syödä karvaa enemmän kuin kampa, eli kuluttaa ja sitä myöten takuttaa entistä enemmän.. mutta en kyllä tiedä, viisaammat vastatkoon tuohon sun kysymykseen.