4,5 kuukauden ikäinen Irmani pelkää kuollakseen koirien haukuntaa. Irma lähtee luikkimaan häntä koipien välissä karkuun, jos kuulee jonkun koiran haukkuvan. Se on tehnyt näin aina siitä asti, kun hain sen kotiin kasvattajalta.

Kasvattajan luona suurin osa koirista haukkui ovikellon soidessa. Irma on siis kuullut haukuntaa ihan pienestä pitäen. Irman emo ei tosin hauku paljon, eikä Irma itsekään. Ainoat asiat, jotka Irma haukututtavat, ovat juoksevat, kirkuvat lapset ja ruohonleikkuri. Voi mentä monta viikkoa, ettei Irma hauku kertaakaan, vinkuu vaan muita koiria nähdessään. Olen tähän ominaisuuteen kylläkin ihan tyytyväinen, mutta voiko tämä koiran oma haukkumattomuus aiheuttaa sille pelon toisten koirien kovista haukkuäänistä?

Tuttujenkin koirien haukkuminen pelottaa Irmaa ja sen häntä menee heti alas. Olen yrittänyt olla huomaamatta koko asiaa ja jutella Irmalle niitä näitä tavallisella äänellä. Rauhoittelemaan en ole ruvennut, sillä olen ymmärtänyt sen vain pahentavan pelkoa. Millä tavalla saisin Irman tottumaan toisten korien ääniin? Irma on muuten tosi rohkea, välillä turhankin rohkea. Se ei pelkää kerrassaan mitään. Se kävelee itse bussiin, ratikkaan, junaan, autoon ja hissiin ym., eikä se pelästy ambulanssin eikä moottoripyörän ääniä. Ainoastaan koirien haukunta (aina, paikasta ja koirasta riippumatta) pelottaa sitä hurjasti. Haluaisin helpottaa Irman pelkoa, sillä se on yleensä ihan turhaa. Irma ei vaan osaa erottaa kilttiä ja vihaista haukuntaa toisistaan, luulen.

Kertokaapa, jos teillä olisi jotain vinkkejä helpottamaan haukkumis-pelkoa! Kiitos!

-Anni ja Irma

	Oodri kirjoitti:
	4,5 kuukauden ikäinen Irmani pelkää kuollakseen koirien haukuntaa. Irma lähtee luikkimaan häntä koipien välissä karkuun, jos kuulee jonkun koiran haukkuvan. Se on tehnyt näin aina siitä asti, kun hain sen kotiin kasvattajalta.

Se on vielä vauva. Tuon ikäisenä Vinkukin oli tosi hiljainen, piipitti vaan kun oli asiaa. Toista se on nyt, kun äänenkäyttö on keksitty... Eli kannattaa puuttua ihan ensimmäisiinkin haukkuihin, mikäli haluat hiljaisen koiran.

Ongelmaan ehdottaisin rauhoittavia eleitä. Järjestä haukkuva (esim. pallon heittelystä innostuva) koira johonkin muutoin rauhalliseen paikkaan (mutta mielellään ulos, ettei ääni voimistu sisätiloissa entisestään) ja pysyttele pentusi kanssa melko kaukana koirasta. Mielellään useiden kymmenien metrien päässä. Kun koira alkaa haukkua, pentusi säikähtää jos olette liian lähellä. Mikäli näin käy, haukottele syvään, kyykisty tutkimaan maata ja käy istumaan tai mieluummin makaamaan maahan. Pidä pennulla koko ajan pitkää hihnaa, jotta se ei tunne oloaan sidotuksi. Pysy paikallaan ja leiki vaikka ruohonkorsilla. Älä kiinnitä mitään huomiota haukkuvaan koiraan ja anna pennun ihmetellä rauhassa. Varmista ettei haukkuva koira juokse luoksenne. Mikäli pentu haluaa itse lähestyä koiraa, salli se ja siirry pennun mukana. Älä kuitenkaan missään vaiheessa yritä tyrkyttää tutustumista. Mikäli pennun kiinnostus ei herää, kaarra suuressa kaaressa koiran sivuitse tarpeeksi kaukaa, jotta pentusi ei ahdistu. Mikäli tämä sujuu hienosti, palkitse ja jätä tilanne siihen. Seuraavalla kerralla voitte harjoitella lisää ja käydä vähän lähempänä. Mikäli haukkuva koira ei varmasti innostu haukkumaan tavatessaan pentusi, voitte käydä tutustumassa siihen/leikkimässä sen kanssa kunhan haukkuminen on ensin loppunut.

Mikäli pentu ei siellä kaukana pelkää. Voitte suoraa alkaa kaartelemaan vähitellen lähemmäs. Älä kävele suoraan kohti haukkuvaa koiraa äläkä anna pentusi keskittyä siihen. Palkitse pentua tiheästi ja pyydä sitä välillä istumaan tai vaihtamaan suuntaa löysällä hihnalla. Pidä kontakti hyvänä. Kun pentu alkaa vilkuilemaan koiraa, pysähtykää ja haukottele + istu maahan. Leiki korsilla ja anna pennun tottua tilanteeseen. Kun koira ei enää häiritse pentuasi yhtään, pyydä vaientamaan haukku ja käykää tervehtimässä tai lähtekää kotiin vähin äänin suurempaa showta herättämättä.

Muista kuitenkin ettet lähde karkuun haukkua, eli haukun on ensin loputtava ja vasta sitten lähdette. Mikäli pentu jossain vaiheessa piiloutuu taaksesi, annan sen olla siellä. Se tulee kyllä esiin kun uskaltaa.
Tällä metodilla tarvitset aikaa. Luulen kuitenkin että koirasi on sen verran rohkea luonne, että jo muutama harjoituskerta siedättää sen haukkuun. Mikäli pentu kuitenkin säikähtää haukkua ollessanne lähempänä koiraa, siirtykää kauemmas ja mene taas istumaan jne.

Hei,

Muutamissa tapauksissa omistajan rauhoittavien eleiden käyttö on mennyt yli. Omistajan tarkoituksena on ollut rahoitella koiraa, mutta tämän käytös on vaikuttanut siltä, että omistajan ylenmääräinen rauhoittelu on epäilyttävää -- miksi tämä tilanne taas on niin jännä, että omistaja yrittää rauhoitella itseään haukottelemalla?

Lähtökohtani olisi sama kuin tulppiksella, eli luodaan tilanne, jossa haukkuminen ei ole vielä liian jännää, eli mennään ulos ja otetaan mukaan koira jonka saa haukkumaan. Tämän koiran pitää vain olla sen verran kaukana, että pentusi pystyy vielä syömään (peloissaan oleva koira ei syö). Ja sitten vain syöttämään koiraa. Haukkuva koira voi tulla pikkuhiljaa lähemmäs, mutta niin vähän kerrallaan ettei mene yli pennun sietokyvyn. Voit tarjoilla pennulle useammankin päivän ruuat näin ja tietenkin muuttaa suunnitelmaa pennun mukaan.

Sitten kun menee yhdessä tilanteessa hyvin, niin sitten vain yleistämään eri koiriin ja paikkoihin niin, että vain yksi asia muuttuu kerrallaan ja silloin asetelmaa pitää yleensä aluksi helpottaa huomattavasti.

Usein pennut säikähtävät erityisesti toisen koiran vahtihaukkumista, koira kuitenkin ymmärtää haukusta eri asioita kuin me ihmiset, ja ajatteleppas jos ihmislapsi kuulee esim aikuisen miehen huutavan äkäisesti naapuri pihasta "älä perskeles näytä naamaas enää mun tontilla", saattaa lapsi säikähtää! Tarkkailepa koiraasi, veikkaan että se nimenomaan reagoi tietynlaisiin haukkuihin, ja kyse voi olla, että haukku on varoitushaukkua, vahtihaukkua tai isotteluhaukkua, jolloin pennulle on normaalia olla hiukan varuillaan. Todennäköisesti pennun haukkuarkuus jää sen varttuessa, sitten kun se itse ylpeänä antaa äänensä kuuluville kun katsoo tarpeelliseksi