Eli minulle nyt ehkä tulee toy- tai kääpiövillis. Olen suunnitellut pitäväni turkin lyhyenä koska koirasta tulee vain koti ja harrastuskoira ( ei näyttelykoira). Olen myös suunnitellut tekeväni trimmauksen itse eli te jotka trimmaatte itse koiranne: Miten opitte trimmaamaam? Kävittekö kenties jollain trimmauskurssilla? Jos kävitte niin mistä löysitte sellaisen? Onko se HIRVEÄN vaikeaa??

Koirani kasvattaja opetti minut trimmaamaan. Hän näytti, miten trimmilaitteita käytetään ja mistä kohtaa mitenkin trimmataan.

Trimmauskurssiakin harkitsin jossain vaiheessa, niitä kun järjestetään mielestäni ihan hyvin.

Ja ei, trimmaus ei ole vaikeaa Se saattaa aluksi tuntua siltä, mua ainakin pelotti aivan mielettömästi, kun mulle ekan kerran annettiin trimmeri käteen. Se tuntui painavalta ja mun kädet täris ihan hirveesti. Ja kun mun koiralla, Dicolla oli silloin vielä niin pieni naama... Pelkäsin koko ajan satuttavani sitä.

Mutta nykyään trimmaus sujuu ihan rutiinilla, ei ole mitään ongelmaa. Ja itsekin tosiaan pidän koirat lyhyessä turkissa, nyt aion kasvattaa niille tuollaiset nallekarhu-kampaukset.

Eli rohkeasti vaan trimmaamaan, kyllä apua on saatavilla monesta paikasta, kuten juuri kasvattajilta ja ammattitrimmaajilta.

itse kannattaa tosiaa opetella trimmaamaan. se on huomattavasti halvempaa,ja siinä oppii tuntemaan vielä paremmin oman koiransa. myös eläinlääkärissä käynti helpottuu ku opettaa koiransa olemaan nätisti kun katsotaan suuhun myös trimmauksen yhteydessä esimerkiksi.

kotitrimmin teko on helpompaa kuin esim näyttelytrimmauksen koska kotitrimmauksessa koiran turkki voi olla kauttaaltaan lyhyttä tai jättää korvat pidemmiksi yms.

olen melkeepä itse oppinut. koiramme hakureissulla näytti pikaisesti mite trimmataan mutta sen jälkeen itse on tietoa hakenut,kysellyt epäselviä juttuja yms. tää palsta on ollu suureksi avuksi:)

trimmauskursseja kyllä villakoirakerhon paikallisjaostot järjestää kysynnän mukaan.ehkä kerran vuodessa tai harvemmin.hinnoista en tiedä.

Mä olin mukana ja apuna pitelemässä vimpulaa neitiä paikallaan kun yksi naapurin tyttö trimmasi ticoa, samalla hän näytti miten ja mistä kannattaa ottaa ja miten saa parhaat puolet näkyviin vaikka pidänkin ticon koti trimmissä. Sitten muutettiin tampereella ja ostin oman koneen ja parilla trimmi kerralla se maksoi itsensä takaisin jos olisin ticon vienyt liikkeeseen. kyllähän se aluksi pelotti mutta kun ajeli entisiä jälkiä pitkin ja ostin myös ihan normaalit kampaamo sakset kempparista kun vaan on tarkoitus pitääkin tico lyhyellä, saksia silti tarvii pään ja hännän ja ainaskin ticon jalkoihin, sillä on niin pehmeä turkki että vaan kropan saa koneella, ja mitäs nyt pienistä koloista, turkki kasvaa nopeasti ja eihän nuo edes näy. nyt tico on 5v ja osaa olla hievahtamatta paikallaan ja tietää itse milloin istua ja milloin antaa mikäkin tassu koska trimmaan aina samassa järjestyksessä. jos sulla ei ole opettajaa niin kannattaa käydä trimmi kurssilla tai liittyä paikalliseen villa kerhoon ja kysellä josko joku olis halukas opettamaan sinua. villoissa on se hyvä puoli että sen voi leikata melkein miten vain mistä oma silmä tykkää!!!

Paikalliset villakoirakerhot pitävät trimmauskursseja, sieltä itse sain kipinän ryhtyä itse trimmaamaan ja hyviä vinkkejä. Kannattaa myös tarkkailla silmä kovana ihmisiä jotka osaavat trimmata ja kysellä neuvoja. Harjoittelemalla (yrityksen ja erehdyksen kautta) oppii paljon

Minä kävin erään ystäväni järjestämällä trimmauskurssilla, koska en tykännyt siitä että trimmaaja ei kuunnellut toiveitani leikkauksen suhteen. Tästä on jo 3 vuotta aikaa. Kurssilla näin käytännössä miten turkkia leikataan ja miten konetta käytetään.

Saksien käyttöä en pelännyt lainkaan niin paljon kuin trimmeriä. Eniten minua pelotti se, että mitä jos vahingossa sorhaisen koiraa silmään tms? Rohkeasti lähdin kokeilemaan ja mitä enemmän sitä aikoinaan tein, sitä rohkeammaksi ja itsevarmemmaksi tulin.
Jimin trimmaaminen on aina ollut helppoa - se pysyy paikoillaan ja antaa tehdä työt kiltisti.

Heka on ollut erilaisempi tapaus kuin Jimi ja siksi käytin Hekan kahdella ensimmäisellä trimmauskerralla ystäväni, Elinan, luona trimmattavana. Nyt olen uskaltanut konettaa ja trimmata Hekaa itsekin, sekin on alkanut oppia että mitä nätimmin antaa hommat tehdä, sitä nopeammin pääsee myös pois.

Nykyisin trimmaus sujuu hyvin ja rutiinilla.
Harjoitus tekee mestarin - eikös se niin mene?

Näyttelykelpoisen turkin tekeminen on haastavaa, mutta jos koiran turkki pidetään ihan vaan lyhyehkönä, niin se on helppoa.

Kiitos paljon kaikille vastanneille! Olen ajatellut juuri tuota hintavuutta ja kun koiraa en ole siis viemässä näyttelyyn niin kampaus saisi olla lyhyt jos nyt ei vähän pidempiä karvoja päässä ja korvissa. Ja kuten jimipuudelikin jo sanoi: harjoitus tekee mestarin. Eiköhän se näin mene Minkäs hintaisia teidän trimmerinne ovat?? Ja mistä olette ostaneet? Minkä hintainen trimmeri on hyvä eikä hajoa heti? (Olipa kysymys...)

	lelukoira kirjoitti:
	Minkäs hintaisia teidän trimmerinne ovat?? Ja mistä olette ostaneet? Minkä hintainen trimmeri on hyvä eikä hajoa heti? (Olipa kysymys...)

Minulla oli ensihätään käytössä joku immeisten viiksitrimmeri , sekä varpaiden ajeluun immeisten pulisonkitrimmeri (näin huippuvehkeitä siis ). Oikeasti se pulisonkitrimmeri oli kyllä AIVAN omiaan pienen pienen puudelivauvan varpuleiden siistimiseen ja siitä taisin Tarjoustalossa maksaa jonkun parikymppiä. MUTTA mutta, jos nyt ihan oikeista trimmereistä puhuisin ...

Elikkä hyvä ystäväni neuvoi minulle sellaisen ihanan ihmevempeleen että oksat pois . Moserin ChroMini, jota saa muistaakseni nettikaupoista alle satasen. Ainakin Vaasan Eläinkeskuksesta josta sen viime vuonna ostin. (Näyttelyistä tietty saa mahdollisesti halvemmalla.) Yksi hyvä puoli siinä on myös se että vaihtoterät saa 25€/kpl. Se on hiljainen joten helpompi pentu siihen totuttaa, akun käyttöaika n. 90min latauksen jälkeen. Mukaan tulee muovikampa joka jättää 3-6mm turkista. On kätevän pieni, ja terä on paljon kapeampi kuin koneissa yleensä. No, itse olen ainakin ollut hirmu tyytyväinen, enkä ole tullut kaivanneeksi sen enempiä. Toyn ja kääpiön konetyöt siis sujuvat sillä vallan mainiosti kun on niin kätevän mallinen ja kokonen. Niin, eikä muuten heti ainakaan hajonnut . On ollut käytössä nyt noin... 8kk vissiin, ja hyvin rullaa.

Mulla on ollut moser jo 4v ja toimii edelleenkin hyvin, maksoi 80e. ja trimmaan ticon noin kuukauden välein kuonon ja tassut ja kesällä kropankin, talvella harvemmin. oon vaan availlu ja öljynny välillä, äänikään ei ole iso, meillä oli aluksi ns parempi trimmeri mutta se hajosi heti ja otettiin tuo tilalle ja hyvä on ollut. jaa ja oon ajellu sillä ihmisten päitäkin hätä tapauksessa, viimeksi tein itelle kesätukan (jenkin) pari päivää sitten, jospa se kesä jo alkais.....

Minulla oli aluksi myös ihmisten hiustenleikkuukone lainassa ja hyvinhän silläkin alkuun leikkasi, kamalaa ääntä kyllä piti Mutta nyt kolmisen vuotta ollut Moser Rex ja tosi tyytyväinen olen ollut. Keskarin naamallekin juuri sopivankokoinen ja terän vaihto alkaa olla nyt vasta ajankohtaista. Ja 80 euroa itsekin maksoin, nythän niitä saa jo 60 eurolla esim. näyttelyistä. Tuon toypennun naaman ajeluun on ehkä hitusen kömpelö, kun pää on vielä kovin pieni, mutta kyllä se silti onnistuu. Tarvii vaan varoa ettei lompsase otsatukkaa mukana
Itse opettelin silloin reilu kolme vuotta sitten ihan itsekseni konetyöt, lueskelin ohjeita villakoirakerhon sivuilta. Konetyöt oppii varsin nopeasti ja ei se ole vaikeaa, vaikka alkuun se kyllä jännittää, varsinkin kun pentu taistelee vastaan. Saksityöt teetätin alkuun muilla, mutta nyt pari vuotta olen klipsinyt itse. Ei se ihan helppoa ole, ei jälki vieläkään kovin hääppöistä ole, tosin pidän turkin pidempänä. Nyt olisi tarkoitus ilmoittautua näyttelytrimmauskurssille, kunhan vain täällä Tampereen päässä sellainen järjestettäisiin...

Kuulostaa hyvältä.. Tuollaista alle 100€ hintaista trimmeriä olen suunnitellutkin.

Tuo Moser rex on aika yleinen, itselläni on sellainen ollut useamman vuoden. Nyt pennun kanssa tosin kuumuu sen verran että haaveissa on Andiksen trimmeri. Kannattaa käydä katsomassa esim. Findogsin sivuilta sekä Mustista ja Mirristä eri vaihtoehtoja.

mutta en ole saanut vielä pentuamme trimmattua, koska se rimpuilee niin hirveästi! Eilen oli ihan pakko leikata kynnet kun ne olivat päässset tosi pitkiksi, ja sekin oli mieletöntä taistelua. Tyttö piti nakinpaloja koiran naaman edessä ja minä yritin leikata kynsiä. En tiedä, mistä koira on saanut kammon hoitotoimenpiteitä kohtaan, kynsien leikkuu aloitettiin varovasti ja alussa se sujuikin pitkään hyvin. Antoi väsyneenä leikata tosi monta kynttä peräjälkeen. Siiten yhtäkkiä ei antanut yhtään leikata vaan rimpuili heti pois. Tiedän ettei saa antaa rimpuilla irti, mutta kun koira rimpuilee niin paljon, on aivan mahdotonta tehdä mitään. Olen ihan epätoivoinen, koska korvien puhdistus, karvojen nyppiminen ym on jo niin haastavaa, että olen ajatellut vielä nyt ainakin kerran tirmmattavaksi ammattilaiselle ja sitten katsoa josko seuraavalla kerraalla pystyttäisi itsekin leikkaamaan. Kun mikään muuhan ei satukaan paitsi se korvakarvojen nyppiminen...
Siitköhän se kammo tuli? Ai niin, ja punkkeja on joudutty nyppimään ja siinä lähtee usein karvaa samalla ja se varmaan vähän nipistää...

Meilläkin pennun trimmaaminen on välillä aikamoista taistelua, varsinkin jos tuo on väsynyt. Trimmauskoneen ääneen olen totuttanut sitä päivittäin pitämällä konetta sen lähellä, nyt alkaa luonnistumaan muut kuin nenun ajelu suht hyvin. Nykyisin aloitin helpoimmasta eli hännästä ja sieltä etenen mahaan, varpaisiin ja viimeiseksi kuonoon. Välissä aina kehuu kovasti ja antaa namia jotta se saa ajatukset muualle.

Kannattaa tuota kynsien leikkaamista harjoitella juuri namien kanssa ja kehua aina kun yksikin kynsi onnistuu hyvin. Kannattaa myös leikellä niitä vaikka joka päivä vaikka puoli milliä jotta tottuu operaatioihin. Mitä enemmän näitä ipanoita käsittelee sitä paremmin kaikki toimenpiteet onnistuu. Tsemppiä trimmausharjoituksiin