Meidän toisella koiralla on vedonestovaljaat ja ne kuluttaa hirveästi selästä karvaa :\ Mitä tehdä, kun muuten koira vetää hirveästi ja jos laittaa vedonestovaljaat niin sitten koiran turkki kuluu! Neuvokaa viisaat!

	-patta- kirjoitti:
	Meidän toisella koiralla on vedonestovaljaat ja ne kuluttaa hirveästi selästä karvaa :\ Mitä tehdä, kun muuten koira vetää hirveästi ja jos laittaa vedonestovaljaat niin sitten koiran turkki kuluu! Neuvokaa viisaat!

Karvan kuluminen on vedonestovaljaiden aiheuttamista ongelmista pienimmästä päästä. Yleensä ne hiertävät koiran kainaloita ja eivät pidemmän päälle edes opeta koiraa kulkemaan vetämättä.

Vedonestovaljaat ovat ainakin minun mielestäni kaikin puolin aivan kamala kapistus, jonka käyttöä en suosittelisi millekään koiralle missään olosuhteissa. Luopukaa koko valjaista, kouluttakaa koira kulkemaan hihnassa vätämättä ja se siitä ongelmasta.

Laita tavallinen panta, ja aloita harjoittelemaan kulkemista ilman vetoa: Aina kun koira vetää, pysähdy ja peruuta pari askelta niin että koirakin joutuu tulemaan takaisin. Sitten jatkat kunnes koira lähtee vetämään, taas pysähdys ja pari peruutusaskelta. Koirat oppivat usein tosi nopeasti, että eteneminen on kovin hidasta vetämällä, eikä mihinkään kivoihin paikkoihin pääse sen nopeammin vaikka kuin kiskoisi. Tätä kuitenkin joutuu tekemään aina kun koira vetää, toiset oppivat nopeampaa, toiset hitaampaa.

Mutta onko se liian myöhäistä, kun koira täytti toukokuussa kolme? :\

	-patta- kirjoitti:
	Mutta onko se liian myöhäistä, kun koira täytti toukokuussa kolme? :\

Ei ole liian myöhäistä, vanhemman koiran kanssa saattaa tosin mennä enemmän aikaa.

	-patta- kirjoitti:
	Mutta onko se liian myöhäistä, kun koira täytti toukokuussa kolme? :\

Koskaan ei ole liian myöhäistä
uskoisin

Onko se opettaminenen niin helppoa, kun pentuna?

Mielestäni sanonta "vanha koira ei opi temppuja" ei pidä millään tavalla paikkaansa, paitsi jos on kyse on esim. dementisesta koirasta. Mielestäni aikuinen koira oppii ihan yhtä hyvin, tarvitsee ehkä yhden toiston enemmän

	-patta- kirjoitti:
	Onko se opettaminenen niin helppoa, kun pentuna?

Onko sillä nyt enää mitään merkitystä? Jos koiraa ei ole opetettu pentuna, se on opettava myöhemmin. Jos asiaan suhtautuu kuin se olisi mahdoton tehtävä eikä usko sen onnistuvan, ei varmasti onnistukaan. Vaaditaan positiivista asennetta, päättäväisyyttä, johdonmukaisuutta ja pienistäkin onnistumisista iloitsemista, jotta koiran saa oppimaan yhtikäs mitään, olipa se minkä ikäinen tahansa. Tai sitten voi aina myöntää, ettei vaan itse osaa, ja mennä koiran kanssa jonnekin kurssille, jossa joku neuvoo kädestä pitäen, kuinka koira opetetaan kulkemaan hihnassa.

Kummitätini villakoiralle koulutettiin melkeimpä aivan kaikki aikuisena. Se on oikea mallikoira, tottelee erittäin upeasti.

	hyvääyötä kirjoitti:
	Kummitätini villakoiralle koulutettiin melkeimpä aivan kaikki aikuisena. Se on oikea mallikoira, tottelee erittäin upeasti.

Mikäs villakoira se oikeen on? Ja siis kuinka vanha se oli kun se koulutettiin?

Me ostettiin meidän keskaripojalle kuonopanta(vedonestosekin) ehkä vähän "rajun" näköinen kun ei ole kuin keksikokoinen villis, mutta ei se mua haittaa. poika kävelee nätisti nykyään. Olen siis todellakin tyytyväinen kuonopantaan vaikka niitä yleensä näkee vaan isoilla roduilla, mutta ei tollanen keskarinkaan vetäminen ole kivaa. Ja nyt sit samalla on paljon helpompi opettaa vierellä kulkemista kun vetäminen ei ole enää kivaa.

Kuonopantakaan ei ole ratkaisu veto-ongelmiin -- sillä saa parhaassa tapauksesta koiralta nirrin pois, kun koira/ihminen tempaisee sopivassa kulmassa ja panta vääntää niskat nurin hihnan toimiessa vipuvartena. Kuonopantaa ei siksi pitäisikään koskaa käyttää ilman tavallista pantaa, johon myös kiinnitetään hihna. Kannattaa etsiä kunnon ohjeet! Itse en nyt muista ulkoa, mutta esim. Susan Garrett käsittelee asiaa kirjansa Shaping Success lopussa olevassa liitteessä.

Kuonopanta on mielestäni hätäapu ison koiran (niin ison, ettei omistaja saa pidettyä koiraansa tavallisella pannalla / valjailla) kanssa ja silloinkin koira on tarkoitus mahdollisimman nopeasti kouluttaa kävelemään nätisti, jotta kuonopannasta päästään eroon. Kuonopantaa käyttäisin siis pikkukoiralla vain hätätapauksessa sellaisessa ympäristössä missä hallitsemattomia häiriöitä tulee säännöllisesti vastaan, jolloin kuonopannan avulla koiran huomio saadaan nopeammin ohjaajaan ja huomiosta päästään palkitsemaan sen sijaan että koira vain harrastaisi itseään palkitsevaa käytöstä kuten toisen koiran tuijottelua ja sille haukkumista tms. Kuonopanta ei ole tällöin ainoa vaihtoehto, vaan homman voi hoitaa toisinkin ihan vain palkitsemalla.

Vetovaljaista olen samaa mieltä Khenyan kanssa.

Vanhakin koira oppii! Älä patta suotta mieti muiden koirien ikiä, vaan keskity miettimään miten opetat koirasi kulkemaan nätisti. Sitten vain toteuttamaan johdonmukaisesti!

-Patta-: Ressu on keskikokoinen musta, joka on jäänyt pieneksi kääpiöksi. Ressu oli n. 3-5v kun koulutettiin en oikein muista. Aikuinen kuitenkin oli. Ressun kanssa voisi kävellä aivan missä tahansa ilman hihnaa.

Just joo. No meillä kuonopanta auttaa kun se on koiralla päällä niin se ei vedä.! JOten se ei sillon myöskään tapa itseään. Mutta joo. Tarkotuskin on pannasta päästä eroon, mutta nyt niin kova murkkuikä päällä että saa nameja olla antamassa koko ajan. vieraiden koirien ohitus nätisti ollaan jo opetettu niin ei toi riohdo itseään kuoliaaks panta päällä, pitäähän sitä omistajan katsoa koiraa koko ajan muutenkin lenkillä olkoon millanen panta vaan. !