Kuuluuko tämä aihe nyt tähän osioon, sitä en tiedä, mutta asiani on tämänmoinen (seuraa erittäin sekavaa sepostusta):

Eli, kehässä ollessamme Frida käyttäytyy kyllä ihan sievästi, mutta kaipailisin (ja niin kaipaavat tuomaritkin) liikkeisiin lisää potkua, tällä hetkellä kun ravi on sellaista "tjaa, kipitetään sit mamman mieliksi kun ei muuallekaan pääse..."
Kehän laidalla olen katsellut aivan upeasti esiintyviä isovillakoiria, joiden esittäjät saavat lähestulkoon raahautua koiran hihnan päässä puudelin painellessa pää pystyssä edellä kuin juna raiteillaan hirmuisella vauhdilla. Liikkeet ja ryhti näyttävät superhienoilta, kun ravi on oikein kunnolla eteenpäin pyrkivää... Tällaiseen yritetään pyrkiä Fridan kanssa, mutta miten?

Me ollaan aloiteltu koko näyttelyhihnakäyttäytyminen ihan alusta Fridan lempilelun kanssa (pieni vinkuva tipi, se on Fridan rakas ) Alussa tehtiin niin että lähdetään liikkeelle, sitten vinkki, "Missä tipi??" ja kun koira skarppaa niin lelu lentää eteen ja hihnasta irti... Jonkin ajan päästä jo pelkkä "missä" riittää skarppaamaan koiraa ja odottamaan eteen lentävää lelua -paljon toistoja ja lentäviä tipejä ennen tositilannetta = pari kierrosta kehässä reippaasti esiintyvä koira, mutta sitten kun neiti tajuaa ettei tipi lennäkään niin mitä sitä enää turhaan hönköttämään olemattoman perään.

Eli tuo omasta mielestäni näppärä ajatus ei välttämättä pelaakaan hirveän pitkälle, varsinkaan tuollaisen nanosekunnissa kyllästyvän otuksen kanssa.
Kuinkas muut ovat saaneet koiransa esiintymään hienosti, ja tarkoitan tällä kertaa nimenomaan sellaista eteenpäin pyrkivää, iloista, ryhdikästä ja vauhdikasta ravia.
Kaikki vinkit ovat erittäin tervetulleita.

Todennäköisesti kukaan muu kuin minä ei tajua tämän viestin pointtia, mutta

Minä ymmärsin erittäin hyvin, koska omistani toinen on superliikkuja ja toinen suloinen pikku-mamman-mussukka, joka tulee vain mukana. Arvaa vaan kumpi on kumpi

Ensinnäkin näyttävyyden liikkeisiin tuo ryhti. Joillakin sitä on luonnostaan vaikka muille jakaa ja joillakin sitä löytyy vain agilitykentillä ja toisille koirille räyhätessä Niillä, jotka eivät kulje luonnostaan ryhdissä, sitä voi yrittää parantaa nostattamalla koiran kierroksia ja miettimällä koiran paikkaa ravissa. Suoraan ei kannata pyrkiä supervauhtiin, vaan kiinnittää ensisijainen huomio liikkeiden sujuvuuteen ja yrittää parantaa vauhtia kierroksia nostattamallalla. Kun saat Fridaan vauhtia, pyydä joku katsomaan liikkeitä, että ne varmasti on edelleen suorat ja säännölliset. Jotkin koirat alkavat säheltää jalkojensa kanssa niin paljon vauhdin kasvettua, että liikkeet muuttuvat epävakaiksi ja epäsäännöllisiksi. Tähän yleensä auttaa kova ravauttaminen ja vauhdin monipuolistaminen. Eli paljon ravia monenlaisilla nopeuksilla!

Suunta on oikea, jos Frida ymmärtää jo Tipi-idean. Nyt teidän pitäisi pystyä kasvattamaan koiran mielenkiintoa esineeseen, jota se ei näe jatkuvasti. Harjoittele Tipin kanssa niin, että jätät Tipin ensin "kehän" laidalle ja annat Fridan juosta näyttelyhihnassa suoraan Tipin luo. Palkkaa heti leikillä. Frida varmasti heti ymmärtää mihin suuntaan lähdetään juoksemaan, joten hoe jatkuvasti "MISSÄ TIPI?" Sen jälkeen alat vaatia ravia eli Tipin luo pääsee vain ravilla. Kun Fridalla nousee kierrokset jo paikallaan pysyttäessä ja Tipin ollessa kauempana, yritä nostaa sen päätä enemmän ylöspäin (joko hihnalla tai sitten käsi leuan alle). Tässä vaiheessa osoita kädellä jatkuvasti Tipiä ja käytä innostavaa ääntä ja kohota kierroksia juttelemalla "MISSÄ TIPI?", jottei Frida häiriinny pään nostamisesta. Kokeilkaa välillä kiertää ympyrää ja vapauta Frida Tipille eri vaiheissa ympyrää, niin ettei se voi arvata milloin Tipiä pääsee kurittamaan Jossakin vaiheessa älä näytä enää Tipiä Fridalle vaan pidä se itselläsi käytä sitä "MISSÄ TIPI?" -sanontaa pari kertaa paikallaan ja palkkaa Frida. Samalla tavalla harjoittele niin, että vähitellen pidennät matkaa jonka Frida joutuu juoksemaan ilman palkkaa. Missään vaiheessa harjoittelua matka ei saa olla niin pitkä, että Frida kyllästyy ja lopettaa Tipin tavoittelun. Siinä tapauksessa on mentävä MONTA askelta taaksepäin. Ja harjoituksia ei voi ottaa kuin pari kerraallaan. Silloin kun meno on parhaimmillaan, Tipi pois, koira lepoon ja seuraavaa kertaa odottamaan.

Melko samanlaisella metodilla opetin Nalalle pitkäjänteisyyttä tokoliikkeissä. Kokeissa kun ei saa palkata koiraa liikkeiden välillä, palkan täytyy odottaa kehän ulkopuolella ja koiran täytyy silti antaa kaikkensa tavoitellessaan sitä. Meillä oli kentän reunalla namikuppi, tennispallo tai joku muu lelu odottamassa, eikä sinne saanut varastaa. Tosin meillä harjoittelun päätavoite oli vastakkainen, koska idea oli saada pidettyä koiran kierrokset kurissa liikkeestä toiseen. Opettaminen vie paljon aikaa ja vaatii viitseliäisyyttä, mutta koira on mahdollista saada tavoittelemaan intensiivisesti palkkaa, jota se ei näe. Kirjoitin tekstin kiireellä, kysy jos jokin kummastuttaa.

Sitten kun Fridalle saa vähän kierroksia ja pään pystyy, opeta se ravaamaan hieman sinun edellä. Se antaa vielä paremmin vaikutelmaa vauhdista ja niin saa paremmin pidettyä koiran päätä ylhäällä. Tämä on Vickanin ja minun seuraava tavoite, kunhan tuomari-arkuus saadaan hoidettua pois päiväjärjestyksestä

Kiitti pikaisesta vastauksesta. Ja itseasiassa kuvailit tuossa juuri äsken melkein prikulleen miten meidän harjoitukset ovat tähän menessä edenneet. Nyt ollaan tosiaan siinä vaiheessa, että tipi on piilossa niin kauan kunnes koen hetken oikeaksi sen viskaamiselle, eli silloin kun ryhti pysyy, askeleet on suht asialliset ja menosuunta on sinne minne pitääkin, ja harjoitukset yritän pitää tositilanteiden ulkopuolella niin lyhyinä ettei Fridalle tulisi mieleenkään ajatella muuta kuin kohta lentävää tipiä

Ympyrää ollaan juostu tipi kehän laidalla -ei toimi meillä, sillä Frida keskittyy niin paljon enemmän vahtimaan pysyykö tipi paikallaan, että näppärämpi on vaan ollut hujauttaa tipi taskusta sillä Frida (tyhmä kun on ) ei osaa siihenkään kyllästyä... Parempi olisi saada avustaja (mitä kokeiltiinkin jo eilen, ja lupaavalta vaikutti) pitämään tipiä edestakaisinliikkeessä, sillä jos laitan tipin maahan, saa tuo sellaisen "TIPI, voihyvänenaika se on MAASSA kroohkroohtukehdun saada se täytyy" -kohtauksen ja yrittää nenä maassa kiitää sen luokse, jolloin en viitsi edes vaatia sitä nostamaan päätään, koska silloin siltä menisi todennäköisesti maku koko touhusta...

Mutta joo, kiitos asian "avaamisesta", ehkä tämä ei olekaan ihan toivoton projekti.

Idea ei loppujen lopuksi ole siinä, että Frida tietää missä Tipi on ja mistä sen saa vaan että Tipi on olemassa ja mitä tekemällä sen saa. Tipi maassa -harjoitus on hyvä, kun silläkin on tapana juosta vähän pää kumarassa. Laita vaan Tipi maahan ja VAADI Fridaa pitämään pää ylhäällä paikallaan seistessä. Heti kun sen pää on sekunnnin rennosti ylhäällä, vapauta se riehumaan Tipin kanssa. Tipi voi ihan hyvin olla vain metrin päässä niin että sen voi vielä pää pystyssä nähdä ja niin että sen kimppuun pääsee yhdellä loikalla En usko että tarvitaan montaa harjoitusta kun Frida tajuaa idean, ja siitä on helppo siirtyä ottamaan ensin yksi askel ja sitten toinen jne...

"Idea ei loppujen lopuksi ole siinä, että Frida tietää missä Tipi on ja mistä sen saa vaan että Tipi on olemassa ja mitä tekemällä sen saa."

Nimenomaan.
*Miettii miten muotoilisi asian vaikuttamatta ihan tyhmältä*
Mä en vaan osaa yhdistää tuota oikeaa liikkumista tipin olemiseen maassa, vaan olen niin laiska ja kärsimätön että teen Fridalle helpommaksi tehdä oikein pitämällä tipin taskussa, kunnes palkkaan sen tarjotessa oikeaa toimintaa... Fridahan ei kuitenkaan alkutilanteessa tiedä mistä tipi pullahtaa vaikka osaa odottaa sitä, koska en sitä sille näytä, ja musta tuntuu että Fridan aivokapasiteetilla se ei edes osaa yhdistää tipin ilmestymistä sen kummemmin muhun, sillä tipi lentää aina "näkymättömistä" Fridan etupuolelle... Mutta niin, pitää kokeilla tuota tipin maassa pitämistä uudelleen ja vähän pitkäjänteisemmin...

Äh, minnen osaa selittää... Yritän nyt kuitenkin tehdä tuolla sun idealla ja monipuolistaa harjoituksia.

Puuttuisiko koiralta itsetuntoa? Viimetalvena käytiin usein Signen (silloin oli jotain 4-7 kk iältään) kanssa mätsäreissä ja se esiintyi siellä varsin rutiininomaisesti. Nyt kun mentiin kokeilemaan kehiin kesällä, niin huomasin, että iän myötä koira on saanut lisää kipinää esiintymiseen ja askelsi välillä turhankin lennokkaasti ja iloisesti, varsinkin kuopion savi-showssa ekana päivänä, jolloin tuntui varsinkin alussa, että se ei pysy hallinnassa kovinkaan hyvin.

Toinen vaihtoehto on, että koirasi on liian älykäs. Minun vanhin koirani Etta oli elosalama kaikkkialla muualla kuin kehässä (harjoitukset, mätsärit, oikea kehä). Se oli haluton liikkumaan kehässä yksinkertaisesti siksi, koska se oli suunnattoman tylsää hänestä verrattuna muihin harrastuksiin (agility ja toko). Rullis sen sijaan on niin tyhmä, että luulee tulleensa agilityradalle kun näkee näyttelykehän ja käyttäytyy sen mukaisesti eli äärimmäisen vauhdikkaasti . Se vissiin olettaa, että esteet kyllä ilmestyvät kohta jostain ... Ettaan kokeilin monenmoista, mutta ainoa, millä sain sille sileen ykkösen verran pirteyttä (suuri saavutus ) oli pienenpieni kaulasta riippuva kukkopilli (kaulakoru siis oikeastaan), johon viheltelin kehässä kiertäessä. Ääni piristi sitä jotenkin kaiken tylsyyden keskellä.