Kuinka moni on perehtynyt Pertin koulutusmetodeihin ja millaisia ajatuksia niistä?
Kitiska kävi meillä tiistaina, kouluttaa samoilla metodeilla kuin Pertti.

Tykkään.

En ole itse käynyt, mutta monet tutut ovat ja saaneet myös apuja ongelmiin.
Tosin yksi kasvattini alkoi räminäpurkkien jälkeen todella säikyksi kaikille äänille ja "huitasuille". Mutta ehkei se ole Peetsan vika kuitenkaan.

Sen verran olen perehtynyt Viranderin menetelmiin, että Vilanderin Koirankorjauskirja on tullut luetuksi pariinkin kertaan. Ihan asiaakin tuntuu kirjassa olevan.

Minustakin Peetsa on aikaminen "koirakuiskaaja", siis ja se kirja on mahtava, mitä kaikkea hän onkaan kokenut elämänsä varrella ja minkälaisia koiratapauksia tavannut! Tietenkin suorilta ei voi kukaan alkaa soveltaa jokaista oppia koiraansa, vaan koiran luonteen mukaan. Siksi Peetsa ja Kitiska kai suositteleekin, että aina ensin klinikalle, että voivat tilanteen arvioida koiran ja omistajan mukaan. Tietenkään ei arkoja koiria aleta viskelemään suorilta vaan koulutus on kokonaisuus johon liittyy paljon muutakin.
Suosittelen Koiran korjauskirjaa kaikille!

Mä itse pidän Peetsaa aikamoisena puoskarina. Eipä sillä, tuosta johtajuudesta ja muista perusjutuista hänellä on ihan selkeät perustiedot jne. mutta enpä ole kovin innostunut noin muuten koko äijästä oppeineen. Jos kus olen ollut viikonloppukurssilla, jota Peetsa piti ja eipä irronnut mitään uutta. Tuosta on jo 10 vuotta aikaa eli vaikka olin koiruuksia harrastellut vasta nelisen vuotta ei Peetsasta irronnut mitään sellaista mitä en itsestäänselvyytenä jo tiennyt.

Ehkä näin ei saisi sanoa, mutta minä en tykkää yhtään siitä mitä olen lukenut ja millaisia "korjattavana" käytyjä koiria olen nähnyt. Nykyään kylläkin vältän Peetsan palstaa, sillä ensinnäkin sieltä sensuroidaan nopeasti kaikki eriävät, perustellutkin mielipiteet (en siis ole itsekirjoittanut, mutta muutama ystävä/tuttu on yrittänyt), ja toisekseen tulen niin pahalle tuulelle.

Lisäksi suuri osa perusteluista pohjautuu vanhaan, väärään tietoon tai on täysin mutu-fiilistelyä perusteluin, jotka eivät kestä tarkempaa analysointia. Mä en ymmärrä miksi kovaa, "itsetunnolla varustettua" koiraakaan pitäisi "viskellä". Samaa mieltä olen myös jenkkilän koirakuiskaajasta.

Me ollaan tällä palstalla käyty vastaavia keskusteluja aiemminkin, joten pahoittelen etten jaksa kirjoittaa perusteluita enää tähän viestiin (ainakaan tältä istumalta), vaikka niitä itse peräänkuullutankin. Haluaisin vain sanoa niille, jotka eivät ole vielä Peetsaan hurahtaneet, että suhtautukaa kritiikillä. Koiraa voi kouluttaa tehokkaasti ilman sen pahoinpitelyäkin (henkistä tai fyysistä) ja silloin ei tarvitse ottaa riskiä kaupanpäällisten (kuten agressiivisuuden ja/tai pelkojen) kanssa.

Peetsa nimenomaan korostaa, että koira tulee kouluttaa ILMAN väkivaltaa. Minusta hän on hyvin hyvin pätevä pilattujen koirien kanssa ja auttanut monia "ongelmakoiria". Mutta toki siis, jokainen soveltakoon ja kritisoikoon ja miettiköön omalle kohdalleen, mitkä menetelmät sopii mitkä ei. Mainitsinkin jo aiemmin että sokeasti ei tule mitään koulutusneuvoja seurata.

Juurikin yksi asiakas kävi selittämässä kuinka oli louskuttavan sakemanninsa vienyt Peetsalle ja Peetsa oli siellä sanonut, että kuulkaas rouva kun vika ei ole koirassa vaan siellä hihnan toisessa päässä ja siitähän hän oli loukkaantunut
Oli tiukassa että sain naurua pidäteltyä, koska voin vain kuvitella sen tilanteen. Mutta sanoipahan joku sen totuuden asiaan, sitä harva tietenkään kestää kuulla.

Riikka kirjoitti:

Ehkä näin ei saisi sanoa, mutta minä en tykkää yhtään siitä mitä olen lukenut ja millaisia "korjattavana" käytyjä koiria olen nähnyt. Nykyään kylläkin vältän Peetsan palstaa, sillä ensinnäkin sieltä sensuroidaan nopeasti kaikki eriävät, perustellutkin mielipiteet (en siis ole itsekirjoittanut, mutta muutama ystävä/tuttu on yrittänyt), ja toisekseen tulen niin pahalle tuulelle. Lisäksi suuri osa perusteluista pohjautuu vanhaan, väärään tietoon tai on täysin mutu-fiilistelyä perusteluin, jotka eivät kestä tarkempaa analysointia. Mä en ymmärrä miksi kovaa, "itsetunnolla varustettua" koiraakaan pitäisi "viskellä". Samaa mieltä olen myös jenkkilän koirakuiskaajasta. Me ollaan tällä palstalla käyty vastaavia keskusteluja aiemminkin, joten pahoittelen etten jaksa kirjoittaa perusteluita enää tähän viestiin (ainakaan tältä istumalta), vaikka niitä itse peräänkuullutankin. Haluaisin vain sanoa niille, jotka eivät ole vielä Peetsaan hurahtaneet, että suhtautukaa kritiikillä. Koiraa voi kouluttaa tehokkaasti ilman sen pahoinpitelyäkin (henkistä tai fyysistä) ja silloin ei tarvitse ottaa riskiä kaupanpäällisten (kuten agressiivisuuden ja/tai pelkojen) kanssa.

Erittäin samaa mieltä Riikan kanssa.

Kirjaa olen selaillut, luen heti kun kirjastosta saan. Taitavat olla koirakuiskaaja ja Peetsa sukua keskenään

Mielestäni ehkä kaikkein huonoin puoli Peetsan opeissa on se, että niitä on erittäin helppoa soveltaa siten että aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Esimerkiksi analysoidaan itse oma koira "kovaksi" vaikkapa sillä perusteella, että kun se ei tottele kun sanotaan niin tottakai se ilmiselvästi on kova koira. Ja viskellään sitä sitten purkilla päivät pitkät ja huokaillaan että onpas se minun koira sitten KOVA kun ei millään opi vaikka kuinka kolistellaan...

Ostin Peetsan kirjan ja mielestäni se oli ihan hyvä. Itse opin paljon uutta, mutta enpähän ole koiraharrastuksen parissakaan ollut vielä pitkään. Kauemmin harrastuksen parissa olleille siinä oli varmaankin aika paljon itsestäänselvää tietoa..

Ehkä olisin kaivannut enemmän monipuolisempia esimerkkejä, siis ihan hyviä esimerkit olivat mutta esim. hihnakäyttäytymisestä (=remmiräyhääminen) oli ehkä turhan montakin samantapaista esimerkkiä.

Mutta aion lukea tuon kirjan vielä uudestaan

Mä tykkäsin siitä kirjasta. Sain todella hyviä neuvoja sieltä itselleni. Ainut mikä mua jurppi, oli se että sitä kolinapurkkia suositeltiin joka kohtaan..

No mutta.. Meillä aloitettiin jääkausi tiistaina, molemmille koirille.
Hetan kanssa on aika paljon haastetta, vaikka ulkopuoliset ei usko. Ulkona se koira on ihan erilainen kuin kotona sisällä mun kanssa.

Meillä siis kouluttajana toimii Kirsi Aalto, ei Peetsa. Mutta samalla asiallahan ne ovatten.

Ja tosiaan, ei se vika siellä koirassa ole vaan ihmisessä. Eli minussa joka olen viimeiset kaksi vuotta vain pilannut koiriani. Ehkä peli ei vielä ole menetetty.

Kiva että aihe sai kesksutelua aikaan. Kiva lukea ihmisten mielipiteitä ja ennen kaikkea kokemuksia.. Enpä olis ikinä uskonut olevani tässä tilanteessa..

Kuinka olette edistyneet? Onko kouluttajasta ollut apua?

Sydäntä lähellä oleva aihe eikä keskustelu ikinä lopu.. Minun mielipiteeni on, että kannattaa miettiä tarkkaan millaisin metodein kouluttavan kouluttajan valitsee, jos ongelmia on syntynyt.. Ei nimittäin tarvita montaa täysin vääränlaista koulutuskertaa "kotiläksyineen" , kun koiran ja omistajan suhde voi olla jo lähes tulkoon täysin pilalla..! Ja se vaara vaanii erityisesti Peetsan opeissa. Pehmeitä koulutusmetodeja käyttämällä suhde ei ainakaan huonone, mutta jos ongelmana on koiran liiallinen inhimillistäminen tai koiraa pidetään tasa-arvoisena kaverina, kannattanee Peetsankin oppeja kuunnella ja jossain määrin toteuttaakin, MUTTA varauksella ja suodattaen huonot opit pois! Ja sekös vaikeaa onkin, varsinkin kun ongelmakouluttajalle mennään siksi, ettei tiedetä mitä pitäisi tehdä, ja aletaan helposti noudattamaan kouluttajan ohjeita sokeasti. Varsinkin, kun siellä vannotetaan, että ohjeita on noudatettava, tai koulutus ei onnistu...

Suomessa toimii muutamia koirapsykologejakin, joita suosittelisin ensimmäisenä! Esim. koirakoulu Pikkuhukka...

lItselleni kävi ensimmäisen koiran kanssa niin, että siihen käytettiin pentuna liian kovia otteita, ja sen tullessa noin kahden vuoden ikään alkoi ongelmat, kun koira oli iässä, jossa yleensä aletaan pistämään vastaan eikä suostuta ihan kaikkeen. Peetsan oppeja noudattavan kouluttajan opastuksella alkoi purkkien heittely ja moni muu näin jälkeenpäin ajateltuna täysin älytön juttu... Opit eivät toimineet vaikka niitä noudatettiin ja toteutettiin "hartaasti". Tuntui vain jatkuvasti pahemmalta. Päällimmäisenä ongelmana kerrottiin olevan koiran luottamuspula. No, onneksi sain koirapsykologin nimen johon otin pikimmiten yhteyttä, ja hän ensimmäisenä kysyi, että jos koira ei luota sinuun, niin auttaako purkkien heittely asiaa?? Vähän se vaati koirapsykologilta luentoa koirasta ja koiran ajatusmaailmasta, ennen kuin tajusin itse heittää Peetsan opit roskiin. Vilanderin opeista poimin joitakin hyviä juttuja koiran käyttäytymisestä, mutta olisi pitänyt käydä ehkä vain jollain luennolla, eikä maksaa rahaa jotta saa vain huonomman suhteen koiraan, mikä sitten vaatii lisää rahaa ja aikaa, jotta huonon suhteen saa korjattua! Otan kuitenkin mielummin itseäni kunnioittavan kuin pelkäävän koiran.. :/

Ei toiminut tuo purkkitouhu kaverin borderterrierilläkään. Entistä sisukkaammaksi kävi ja aggressio muita vastaantulevia koiria uinui koko ajan pinnan alla räjähtääkseen. Koira oli kireä, ei rentoutunut. Poistettiin oiretta, ei syytä käytökseen...Kuten sanoin Peetsa on itseoppinut puoskari, ei eläinten käyttäytymistieteen ammattilainen.

	johva kirjoitti:
	Ei toiminut tuo purkkitouhu kaverin borderterrierilläkään. Entistä sisukkaammaksi kävi ja aggressio muita vastaantulevia koiria uinui koko ajan pinnan alla räjähtääkseen. Koira oli kireä, ei rentoutunut. Poistettiin oiretta, ei syytä käytökseen...Kuten sanoin Peetsa on itseoppinut puoskari, ei eläinten käyttäytymistieteen ammattilainen.

Ei kyllä yhtään yllätä jos purkkimetodi ei toimi ainakaan aggression hoitamisessa... Kyllä meikäläiselläkin pinna kiristyisi entisestään, jos joku aina jonkun asian minua ärsyttäessä paiskaisi minua inhottavasti kolisevalla kovalla purkilla. Pian olisin varmaan valmis vetämään pataan kaikkia vastaantulijoita ja varsinkin sitä purkinheittelijää