Oli ihan pakko tehä tää topic kun haluun tietää oonko mä todella lyhyt muihin verrattuna!
itse olen 162 cm pitkä enkä kasva enää

Muistaakseni se suomalaisen naisen keksipituus on 168cm.... Itse olen 162,5 cm (tuo puolikas on erittäin tärkeä aina mainita;) ) tai jossain mittauksissa äsken olin vaan 161 cm (vanhetessa lyhenee ???? ) enkä kyllä ole ikinä itseäni lyhyenä pitänyt. Ehkä mulla on sen verran iso ego

Semmonen 170cm lyhyin sisaruksistani

164cm taitaa olla nykyinen mitta.

Huikeat 157,5cm Jotenkin nuo kääpiövillikset tuntuu omimmilta

	tmaatta kirjoitti:
	Muistaakseni se suomalaisen naisen keksipituus on 168cm.... Itse olen 162,5 cm (tuo puolikas on erittäin tärkeä aina mainita;) )

Samma här. Eli pituutta löytyy semmoset 164,5 senttiä. Tai 164,2. Riippuu vähän.

Aivan kuten arvelinkin. Olen toiseksi lyhyin,tällä hetkellä ainakin... Koulussakin kuljen vähän kyyryssä,että ihmiset luulee,etten ole oikeasti näin lyhyt

Taidan olla n. 163cm. Enkä kyl välttämättä tän pidempi haluis ollakaan Joskus harmittaa, kun ei esim. keittiön ylähyllyille taho ylettää, mut onneks avokki on pidempi

NO voi höh! olen vasta 149,5cm pitkä... kyllä nyt surettaa...

Olenko mä muka tähän mennessä pisin?
Pituutta on n. 173 cm, ja olen meidän perheen pienin, ikäni ja kokoni puolesta.

Te hujopit! miks muilla on aina parepi onni,kun mulla. muuten tämä pituuskin kelpaisi,mutta kun veli ylpeilee sillä,että se on kohta mua pidempi vaikka onkin nuorempi onneksi sentään voitan sen aina tappelussa

oon 157 ja en kasva enää kuin enintään 3senttiä joten repikähän siitä

	willer kirjoitti:
	Te hujopit! miks muilla on aina parepi onni,kun mulla. muuten tämä pituuskin kelpaisi,mutta kun veli ylpeilee sillä,että se on kohta mua pidempi vaikka onkin nuorempi onneksi sentään voitan sen aina tappelussa

Näyttää täällä olevan lyhyempiäkin kuin sinä, ihan turhaan teet asiasta mitään numeroa. Kaikki on niin suhteellista. Usko vaikka hyviksesi, että keskivertoa pidemillä ihmisillä on yleensä vaikeaa löytää sopivia vaatteita, kenkiä jne. joten ei pituus mikään autuaan onnelliseksi tekevä asia ole. Sanoit, että "Koulussakin kuljen vähän kyyryssä,että ihmiset luulee,etten ole oikeasti näin lyhyt". Hyvä ihminen, pää pystyyn, et ole ainoa kokoisesi tässä maassa, ei siinä voi olla mitään noin kauheaa. Jos tunnet itsesi pieneksi meidän rinnalla, usko vaan, että useimmille meistä löytyy aina joku, joka on pidempi... esim. itselläni on 185 cm pitkä sisko ja kanssani samanikäinen serkkupoika, joka on yli 190 cm. Ei se oma pituus vaan se, mihin vertaa. Jos alkaa ahdistaa, kun vertailee itseään muihin, ei kannata vertailla. Ja yleisesti ottaen on aika turhaa pahoittaa mieltään asioilla, joille ei mahda mitään. Elämässä on nyt vaan niin paljon suurempiakin ongelmia kuin oma pituus. Jos sinulla ei ole... niin minä voinkin tästä sitten ruveta kateelliseksi ja valittamaan, että miksi sinulla on sen tai tämän asian takia parempi onni kuin minulla.

Ja joku nyt sitten tietysti tulee sanomaan, että hyvähän minun on puhua... Sanottakoon nyt vaikka, että itse kasvoin todella myöhään verrattuna muihin, joten olin ikäisenäsi käytännössä aina pienimmästä päästä esim. koulussa. Mutta se ikävä tosiasia nyt vaan on, että useimmilla meillä on itsessämme puolia, joista emme syystä tai toisesta pidä.

Tosiaan Willer, ei hätää. Minä olen 168 cm pitkä ja ensimmäisenä opiskeluvuonna (eläintiede) samassa ryhmässä oli kaksi tyttöä, jotka olivat minua pidempiä. Toinen oli 176 cm ja toinen 183 cm, molemmat koripalloilijoita. Ensinmainittu vaihtoi alaa 2. opiskeluvuoden jälkeen ja toinen heti ensimmäisen vuoden jälkeen ja minusta tuli ryhmän pisin tyttö , jotain mihin en ole ollut aiemmin tottunut lainkaan. Löytyi iso ryhmä lyhyitä tyttöjä (154-162cm) ja minä, mammutti , eli itse tunsin, täysin standardimittaisena (tmaatan mukaan ) oloni varsin pitkäksi heidän joukossaan. Paras kaveri vielä oli 154 cm pitkä eli olimme kuin pekka ja pätkä. Tosin hän tuntui aina vähintäänkin 10 cm itseään pidemmältä, koska hänellä on hyvä ryhti (eli älä sinäkään pilaa ryhtiäsi kyyryss kävelemällä!) ja hyvä itsetunto. Koskaan en ole kokenut ystävääni (olemme vieläkin toki hyviä ystäviä vaikka välimatka on pitkä) lyhyenä. Hän tuntui ja tuntuu edelleen mielessäni pidemmältä kuin moni muu, jopa minuakin pidempi naishenkilö, mutta häntä "vaatimattomampi" persoona, joita olen eläessäni tavannut !

Ja muuten, tuossa joulun jälkeen tosiaan tapasimme Elmerin kanssa tmaatan ja pikku Iiriksen Kuopiossa ja nyt tästä ketjusta luettuani, että tmaatta onkin "vain" 162 cm, yllätyin ! Koin nimittäin hänet suunnilleen itseni mittaiseksi kun tapasimme en suinkaan lyhemmäksi ! Eli ihmisen pituuteen muiden silmissä vaikuttaa todella paljon se, miten hän itse kokee itsensä, jopa enemmän kuin se, minkä mittainen hän oikeastaan on. Eli leuka pystyyn Willer ja lopeta kyyristely !

^Juu, olin työmatkalla viime elokuussa Japanissa ja täytyy sanoa, että kengissä isoin koko oli 38. Ihmeekseni löysi yhdet uudet kengät, tavarataloja kierreltyäni. Muilla länsimaalaisilla, itseni kokoisilla tai isommilla kolleegoilla oli paljon huonompi tuuri kuin minulla , sama koski vaatteita. Eli Japanissa minä olin epänormaali jätti, jolle ei edes vaatteita ja kenkiä löytyisi .