Isovillis on suuri kulinaristi, joka erottelee hyvät ja pahat ruuat huolellisesti. Jos on esim. kahta eri nappulaa sekaisin kupissa, syö huolellisesti hyvät ja jättää pahat kuppiin. Kanaa tai läskistä possua ei voi syödä raakana, hyi yök, brutaalia. Vain märehtiviä sorkkaeläimiä hänelle, kiitos. Koulutusnamit ja muut herkut sitten taas hotkitaan niin, että meinaa sormet mennä mukana.

Keskari on ahne pieni porsas ja söisi isonkin ruuat. Nuorempana sekin tosin oli nirso kuikelo.

Pate on X-Y. Laitoin kuitenkin tuon Y:n, koska eipä tuota poikaa olla vielä kylläisenä nähty . Välillä ihmettelee kuinka paljon ruokaa tuollaiseen puudeliin mahtuu

Nuoremman koiran kohdalla tämä on aika hyvä vaihtoehto:
S) Yleensä hotkii kohtalaisen nopeasti tarjotun ruan. Nirsoilu tai ruuan jättäminen erittäin harvinaista

Ja tämä vois ehkä olla tuohon vanhempaan koiraan:
F) Pieniruokainen kaveri: syö pienen annoksensa jotenkuten, mutta kuitenkin lähes joka päivä, taipumusta nirsoilun ja ruuan jättämiseen ihan päivittäin.

Kyllä tuo Puffalo on niin kova ahmatti Söisi ihan pohjattomasti ja kaikki kelpaa, paitsi nakit tai maksalaatikko, ne ei maistu. Waldo syö kohtuudella, mutta hyvällä ruokahalulla. Puffalo oli jo pentuna kova syömään.

	Suvi kirjoitti:
	Söisi ihan pohjattomasti ja kaikki kelpaa, paitsi nakit tai maksalaatikko, ne ei maistu.

Nakit ja maksalaatikko ei kelpaa? Enpä ole tainnut ikinä ennen kuulla koirasta, jolle eivät nakit kelpaisi.

Kyllä vain, ei syö nakkia ollenkaan. Nykyisin ei käy edes haistamassa jos sille nakkia tarjoaa. Kääntää vaan pettyneenä päänsä kun näkee niitä

vastasin H: nana kyllä syö joka päivä (ainakin tähän asti) mutta ruokaa saattaa jäädän kippoon ja kun jätettiin keitetty kanamuna pois niin
aluksi ei meinannu kelvata

syö parhaiten kädestä ..vastasin c nirsompaa koiraa en ole tavannu ..

Vastasin: I) Syö hitaasti, melko pieniruokainen, mutta ei erityisen nirso, jättää joskus ruokaa kuppiinsa.
Olisi voinut kyllä olla H tai G myös

Jessus... mä vastasin Q, tico syö tosi nopeasti, joskus hotkii ja mitään ei ikinä jää. kaikki aina ihmettelee että joko se söi..... ehdin hätäsesti vetää toppahousut ja kengät jalkaan niin se tulee jo ruokakupilta odottamaan että saan loput päälle. mutta enään ei oo läpipasko niinkuin ennen oli, nyt on ruoka vaihdossa, ens viikolla vaihdan kokonaan, ettei enään tarvi juoksujalkaa rynnätä lähimpään metikköön. ja jospa tuo uusi ruoka auttais noihin korviinkin....

Laitoin tuon "W) Koira syö kuin susi ja tuntuu, että toinenkin kupillinen uppoaisi useimmiten samaan syssyyn. Tulee kuitenkin kylläiseksi jossakin vaiheessa.", koska nuori neiti monta kuukautta oli aivan täysin pohjaton kaivo joten ei voinut mitään ruokaa jättää ylimääräistä hollille siltä varalta että sattuu nälkä yllättämään koska se olisi vain senkin kaikki vetänyt naamaan oli nälkä tai ei, olisi varmaan räjähtänyt. Nykyään sentään tuntuu että jossain vaiheessa kylläiseksikin tulee, turhan usein tosin vasta sitten kun on oman ruuan syönyt ja puolessa välissä vanhemman ruokaa, tosin herra nyt ehkä voisikin hivenen pudottaa painoa niin ei kamalasti ole haitannut vielä. Toisaalta, pikku neiti vielä tulee tuonkin jättiannoksen jälkeen usein pöydästä koittamaan kerjätä, eli välttämättä ei ole kylläisyydestä kyse, vaan siitä että siinä vaiheessa sattuu vaan kyllästymään siihen samaan pöperöön. Niin, ja hän siis toy-kokoa ja 5,5kk.
Toinen koirani ennen söi vain innolla kun sai märkäruokaa pari kertaa viikkoon, muutoin kuivaruuat sai seistä kulhossa aina yöhön asti ja silloin vasta ruokahalut heräsivät, ei kyllä silloinkaan paljoa syönyt. Nyt uuden tulokkaan myötä laittaisin hänelle vaihtoehdon "M) Syö reippaasti, mutta ei hotkien annoksensa, harvoin nirsoilee tai jättää ruokaa kuppiinsa.", kun on alkanut vähän huolestua että ei saa muuten ruokaa ollenkaan jos ei ennätä samaan tahtiin pikkuisen kanssa syömään. Melko suosiolla tosin antaa tytön syödä ensin sen minkä jaksaa ja syö sitten rippeet, jotenkin kummasti on silti paino alkanut vetää ylöspäin. Herra siis kohta 3v kääpiö.

Coco vinksahtaa ruokaponton auetessa. Ensin jalkoihin ulisemaan. Sitten ruokapaikalle nayttamaan temput (istuu, makaa, hyppaa, istuu, tassua, toista, ja kauhea vikina). Kupin lahestyess alkaa yleton kumipalloilu. Sitten istutaan (tama on saanto: ruokaa ei muuten tule) ja taristaan. Kun kuppi on tyhja (ennenkuin ruoan antaja on kerennyt keittioon -- ja huom, syovat oven vieressa), sannataan taas pontolle jota kirsulla auki. Imuroidaan lattia tarkasti ja lopulta siirrytaan lutkuttamaan ruokakuppeja seuraavaan ruoka-aikaan asti. Valilla potkitaan kuppia ja istutaan sen vieressa joko protestoiden taikka bambi-ilme naamarissa (ehka hieman manipuloiva neito). Eli Alimmassa kategoriassa ollaan. Omistajan haave on eraana paivana nahda kyllainen villakoira.

Meillä tismalleen sama juttu kuin Khenyalla. Nappulat menevät alat todella hikisesti, mutta annas olla jos kupista tarjotaan NEUta, lihaa tai muuta herkkua. Silloin ruoka häviää alta aikayksikön.

fidolle ei oikein ruoka maistunut aiemmin tuntui ettei syönyt melkein mitään. Uuden villiksen tulon myötä on kyllä alkanut syömään selkeesti enmmän. Capo nyt on ihan omaa luokkaansa, ahmii varmasti kaiken minkä Fido jättää ruokakuppiin

Vinku pyytää lähes aina lisää ja kyttää Aidan kuppia. Se syö ripeästi mutta kumminkin 'tavallista' vauhtia, ei hotkien.