tmaatta kirjoitti:
	Yksi armeijan entinen koirankouluttaja kanssa sanoi, että yleensä tuota Khenyan mainitsemaa piiloon menemistä ei tarvitse tehdä kuin kerran; koira pelästyy niin, kun omistaja katoaa, että muistaa kyllä tulla luokse. En sitten tiedä auttaako, meillä ei ole tarvinnut piiloon vielä mennä

	lauruus kirjoitti:
	Voi kun tehoaisikin Winnie viihtyy oikein mainiosti pihalla.. ja naapureiden pihalla.. ja vesilätäköissä.. pitkiäkin aikoja yksin. ...

Joo, yleensä jos piiloon meneminen toimii, sitä ei tarvitse tehdä kuin kerran niin, että koiralle tulee vähän -olo "mä jäin tänne yksin, mihin ihmeeseen se mamma hävisi!?". Parhaiten toimii, kun sen tekee koiralle vieraassa paikassa. Aika monet koirat taitaa hyvin äkkiä oppia, että oma piha ja tutuimmat lenkkeilymaastotkin on niin kotoisia ympäristöjä, ettei niitä huolestuta sinne yksin jääminen.

Meillä on toiminut tuo piiloonmeneminen loistavasti, melkein kerrasta poikki-systeemillä! N. viikko sitten kummastelin Lolitan ollessa vapaana, että miksikäs se ei tulekaan luokse, vaikka oli kuulo- ja näköetäisyyden päässä, eikä nuuskinut mitään tms. Tais hormoonit hyrrätä, kun seuraavana päivänä löysin kyökin lattialta iloisen punaisia veripilkkusia. *huokaus*

	Khenya kirjoitti:
	Joo, yleensä jos piiloon meneminen toimii, sitä ei tarvitse tehdä kuin kerran niin, että koiralle tulee vähän -olo "mä jäin tänne yksin, mihin ihmeeseen se mamma hävisi!?". Parhaiten toimii, kun sen tekee koiralle vieraassa paikassa. Aika monet koirat taitaa hyvin äkkiä oppia, että oma piha ja tutuimmat lenkkeilymaastotkin on niin kotoisia ympäristöjä, ettei niitä huolestuta sinne yksin jääminen.

Nimenomaan.. lenkillä kyllä seuraa tarkkaan missä mami menee, mutta omalla pihalla on hieman liikaakin kuin kotonaan.. Viimeksi tänä aamuna manguin ja vinguin pitkiä aikoja koiraa pois naapurin pihalta namien kanssa ja ilman ja yritin juosta suuntaan ja toiseen kuin pöhlö ilman mitään vaikutusta. Vasta ohiajava auto sai Winnien juoksemaan sisälle. Voihan se tietysti jotain uhmaikääkin olla.

Mulla on myös ongelma. Tuo vedättää mua 6-0. Se osaa käskyt, muttei viitsi totella.
Maahan yleensä mennään, mutta siitä perusasentoon - se suorastaan näyttää keskaria

Seistä se osaa, ja se meneekin lähes aina hyvin. Mutta tuo maasta istumaan. huoh.

Meillä neiti tottelee luoksetulossa melkein aina. Sitten välillä se jäis vain tuijottelemaan tyhjyyteen ja sillon on toiminut yleensä murahdus, eli muistutus siitä, kuka on pomo ja ketä totellaan. Kun Ohmille murahtaa, se lähtee yleensä heti tulemaan luoksi.

Pentuna sille opetettiin etenkin sisälle tuloa sillä, että jos se ei totellut, sitä heitettiin esim. kävyllä niin, että se ei huomannut heittoa etukäteen. Kun käpy osui joko selkään, tai maahan johonkin lähelle, se totesi, että totteleminen on "turvallisempaa". Tuossa on tärkeää, että koira ei näe heittoliikettä, jolloin se tulee omistajan luo turvaan. Ja tietenkään ei saa heittää liian raskaalla esineellä, ettei oikeasti käy kipeää. Kasvattaja neuvoi että kävyn tilalla voi käyttää kolisevaa esinettä, esim tyhjää metallitölkkiä, johon on laitettu kolikoita sisälle. Kun sen heittää koiran lähelle, koira säikähtää räminää ja tulee omistajan luo turvaan.

Ei tuo koira ole sittenkään ihan jääräpää Emännän piti vain hieman kerätä ajatuksiaan ja tarkistaa omia tapojaan..

Winnie on viikon aikana ottanut aimo harppauksen eteenpäin luoksetulossa! Kun ennen se katosi suoraan ovesta johonkin kauas, mistä sitä ei saanut huutamalla eikä juoksemalla kiinni, niin nyt se tulee kiltisti kutsusta luokse ja istuu eteen odottamaan makupalaa!! Ja jopa kiipeää kiltisti sisälle, kun kutsun.

Tajusin vasta, että kuinka paljon mukavampaa sillä oli oman pihan ulkopuolella. Omalla pihalla sai koko ajan pelätä, että joutuu sisälle, kun taas kaikkialla muualla sai juosta vapaana ja hyvällä tuurilla emäntä vielä lähti leikkiin mukaan.. Luoksetulo onnistui kyllä kaikkialla muualla, mutta ei pihassa. Nyt pidän koko ajan mukanani makupaloja ja tarjoan niitä välillä Winnielle ihan vaikka ilman syytä, minuunpäin katsomisesta tietysti erityisesti Varalta pidän vielä kaulassa pitkää narua, minkä päälle astun, kun koira meinaa livahtaa omille teilleen. Se ei yhdistä sitä nykäisyä minuun, minähän vain varoitan ei-sanalla.. ja lahjon juustolla kun se palaa takaisin omalle pihalle. Sisään mennessä se saa aina makupalan. Välillä harjoitellaan muuten vaan luoksetuloa (ym. pujottelua tai seuraamista), eikä Winnien tarvitse pelätä, että kaappaan sen samantien kainaloon ja raahaan sisälle. Tänäänkin oleskeltiin pihalla tuntikausia ja Winnie tuli jopa perässä sisälle, jos kävin jotain sieltä hakemassa. Toki välillä pojan tarkkaavaisuus herpaantui ja rajat unohtuivat, varsinkin kun naapurin soma aprikoosi tyttövillis näkyi olevan pihalla Mutta tuntuu suorastaan ihmeeltä, kun Winnie seuraa pihalla minun perässäni ja killittää silmiin (Edellinen koirani oppi pysymään kotipihassa ihan kärsivällisellä kieltämisellä joka kerta, kun nenä meinasi ylittää pihan rajat.. mutta enhän minä tajunnut ettei sellainen brutaali käytös villakoiraan tehoa )

Ihan vain kannustuksena muille toko-ongelmaisille, että kyllä villakoira oppii kun oppii opettamaan Olen yhä vakuuttuneempi siitä, ettei koira ilkeile tai tee tahallaan kiusaa

	Maybe kirjoitti:
	Mulla on myös ongelma. Tuo vedättää mua 6-0. Se osaa käskyt, muttei viitsi totella. Maahan yleensä mennään, mutta siitä perusasentoon - se suorastaan näyttää keskaria Seistä se osaa, ja se meneekin lähes aina hyvin. Mutta tuo maasta istumaan. huoh.

Itse en sanoisi, että koira osaa jotain, jos se ei sitä tosiasiassa myös käskystä tee.
Jos koira ei "viitsi" totella, ei asiaa ole opettu tarpeeksi hyvin.

^
Niinkuin koirakoulun opettaja sanoi, että koira tekee juuri niin kuin mistä se on oppinut palkkansa saamaan.. eli jos emäntä on joka kerta istu-käskystä palkinnut koiran siitä, että se istumisen jälkeen pomppaa kahdelle jalalle, niin sen se koira myös tekee ja luulee tekevänsä oikein..

Onkos foorumilaisista muuten muita tuolla alkeis-tokossa Tampereella? eipä täällä taida olla muita pentuja?

olisin hoitsun kaa tullu, mut kun ei olla jäseniä... Se ei kyl oo pentu, mut siis kumminkin

Khenya kirjoitti:

Maybe kirjoitti: Mulla on myös ongelma. Tuo vedättää mua 6-0. Se osaa käskyt, muttei viitsi totella. Maahan yleensä mennään, mutta siitä perusasentoon - se suorastaan näyttää keskaria Seistä se osaa, ja se meneekin lähes aina hyvin. Mutta tuo maasta istumaan. huoh. Itse en sanoisi, että koira osaa jotain, jos se ei sitä tosiasiassa myös käskystä tee. Jos koira ei "viitsi" totella, ei asiaa ole opettu tarpeeksi hyvin.

Paljon mahdollista. Ongelma kun on se, että koiralla ei ole tippaakaan miellyttämishalua. Toisena päivänä se tottelee kuin taivas ja toisena päivänä se on suoraan h*vetistä. Taitaapi olla että ohjaajasta ei ole kouluttajaksi. Vaikka tosin koulutusohjaaja kyllä yrittää sanoa, että se on koira joka vedättää. Tiedä sitten, jaksaako treenata vai jättääkö suosiolla lajin.

muuten. Voinko ottaa koiran kanssa liikaa tottista, jos käyn max. 1kerta/päivä sen kanssa lenkillä, ja otamme tottista, mutta on myös välejä, jolloin sillä on "vapaata". Omistajat vievät vähintään 4 muuta lenkkiä päivässä. Joskus kun harjoittelemme vapaana oloa, koira "lakkaa kuuntelemasta". Olen opettanut sille "herätteen", pieni vihellys tuomarinpilliin. Sitä se tottelee jopa leikkiessään muiden koirien kanssa, mutta lenkillä, lähellä kotia, se lähtee painamaan. Saan sen kyllä kiinni, pysähtyy jos juoksen vierelle. Vinkkejä?

	Lainaus:
	Paljon mahdollista. Ongelma kun on se, että koiralla ei ole tippaakaan miellyttämishalua. Toisena päivänä se tottelee kuin taivas ja toisena päivänä se on suoraan h*vetistä. Taitaapi olla että ohjaajasta ei ole kouluttajaksi. Vaikka tosin koulutusohjaaja kyllä yrittää sanoa, että se on koira joka vedättää. Tiedä sitten, jaksaako treenata vai jättääkö suosiolla lajin.

Mun mielestä ei ikinä saa luovuttaa. Tuskin on ongelmaa, jota ei sais ratkottua.
Jos olisin sinä alkaisin opettaa tuon maasta istumaan nousun aivan alusta lähtien uudestaan.Kun koira on maassa niin namilla koitat nostaa sen ylös ja just kun on ylhäällä niin käsky "istu" (tai mikä se sitten onkin).Siitä pikku hiljaa sitten lähteä vaikeuttamaan, mutta vain sillä lailla, että tulee pelkästään onnistuneita suorituksia.Ja totta kai, kun koira tottelee niin kunnon palkat ja kehut.
Muuten, et sanonut että totteleeko koirasi tuota istu-käskyä yleisesti ottaen nopeasti ja hyvin.Koska jos ei niin silloin suosittelen vaihtamaan koko käskyn ja opettamaan täysin uuden. Itselläni oli shelttini kanssa taas maahan meno ongelma.Koiralle maahan-käsky tarkoitti että pitää madella todella hitaasti ja että se on tylsä temppu. Vaihdoin käskyä ja opetin sheltilleni "uuden" tempun, joka pitää tehdä nopeasti. Ja tämä toimi.

Sitten yleiseksi vinkiksi kaikille. Jos teillä tahtoo olla tämmöisiä hitaus ongelmia joidenkin perusasioiden kohdalla niin tämä tepsi meillä. Eli leikitään esim. pallolla ja sitten yhtäkkiä tulee käsky istu. Sitten leikki jatkuu, ja käsky maahan. Alkuun voi palkita jo keskinopeasta suorituksesta, mutta itse vaikeutin asteittain että nykyään pallo lentää vain nopeista suorituksista, hitaista ei tule kuin hiljaisuus.Molemmat shelttini ovat tästä ihan innoissaan -pallo hulluja kun ovat- ja suoritukset ovat myös nopeita.

No jaa, nuihin vinkkeihin saattaa löytyä monia mielipiteitä, ja kaikille koirillehan ne eivät sovi. Mutta kokeilkoon ken haluaa.

	Maybe kirjoitti:
	Paljon mahdollista. Ongelma kun on se, että koiralla ei ole tippaakaan miellyttämishalua. Toisena päivänä se tottelee kuin taivas ja toisena päivänä se on suoraan h*vetistä. Taitaapi olla että ohjaajasta ei ole kouluttajaksi. Vaikka tosin koulutusohjaaja kyllä yrittää sanoa, että se on koira joka vedättää. Tiedä sitten, jaksaako treenata vai jättääkö suosiolla lajin.

Kun koiran kanssa on ongelmana se, että koira yksinkertaisesti v***lee päin naamaa tokokentällä, on minun mielestä ohjaajan ja koiran suhde jollakin tavalla nurinkurinen. Minusta ongelmana voi olla joku seuraavista tai sitten vähän kaikki:

1) Koiralla on murkkuikä, joka vaikeuttaa kaikkea harrastamista. Yleensä lisänä vielä ongelmia johtajuudessa tai koira hyvin dominoiva...
2) Toko ei ole koiralle tarpeeksi mielekästä. Sen siitä saama palkka ei korvaa vaivaa (usein villakoiran ongelma??)
3) Jos koira osaa liikkeet varmasti, eikä edelleenkään niitä viitsi suorittaa, voi olla ettei ohjaaja vaadi koiraa suorittamaan käskyjä kaikissa tilanteissa tai paikoissa. Täytyy muistaa, että myös kotioloissa annettua "tänne"-käskyä on noudatettava yhtä orjallisesti kuin kisoissa annettuakin. Käskyn voi korvata myös esim. toisella sanalla...
4) Jos koira toimii kotona täydellisesti, mutta ei lainkaan kentällä, koira voi olla stressaantunut tai paineistunut. Koira esim. alkaa sijaistoimintona vinkua, sählätä, kaivaa kuoppia tms... Näissä vain taivas on rajana

En nyt äkkiä keksi muuta kirjoitettavaa, toivottavasti joku fiksu lisäisi listaan jos jotain tulee mieleen. Nämä on vain yleisiä ongelmia ja ne voivat oirehtia hyvin eri tavoin. Joskus mättää vain yksi liike, joskus vähän kaikki... Mutta itse lähtisin korjaamaan ongelmaa siten, että analysoisin vähän ongelmaa: Osaako koira varmasti liikkeen? Jos ei, miten opetan sen sille niin, että sen on mielekästä sitä tehdä? Jos koira osaa liikkeen, miksei se halua sitä suorittaa? Pomottaako se, vai palkataanko se jotenkin väärin? Ja jos liikettä harjoitellaan, eikä tulosta tunnu syntyvän, silloin liike täytyy lähteä opettamaan alusta asti uudelleen. Ja ilman käskyä tietty... Ei ole mitään järkeä kuluttaa hyvää käskyä, jos koira suorittaa liikkeen vain kerran viidestä. Kokeile myös erilaisia palkkausmetodeja! Villakoirasta kuin villakoirasta löytyy miellyttämisenhalua, siitä minä olen varma!! Jollakin sitä on ylitsepursuavasti ja joillakin vähän vähemmän, mutta kaikilta sitä tulee löytyä. Se täytyy vain kaivaa sieltä kaiken karvan alta Viimeisenä oljenkortena (jota kyllä voi ja suosittelen tehtäväksi kaikille koirille), lähtisin luomaan parempaa suhdetta koiraan! Koiran kuuluu tietää kuka käskee, miksi kannattaa tehdä niin kuin käsketään ja kenen lähellä, suojeluksessa, halauksessa jne. ON TURVALLISINTA OLLA!

Olen vanhat koirat opettanut tulemaan sivulle minut kiertäen takaapäin. Nyt pitäisi pennulle kouluttaa uudella tyylillä, eli joko pysähtyen eteen ja siitä sivulle tai suoraan sivulle edestä.
Kumpaa tapaa suosittelette?
Onko jommassa kummassa jokin juju, että on vaikeampi tai näyttävämpi tai useammin käytetty ja miksi näin?
Ja mitkä ovat oikeat fiksut tavat opettaa tämä liike niin, että heti alusta menee oikein?
Upean näköistä vain kun on nähnyt koiria jotka itse osaavat etsiä oikean paikan sivulta ja omat koirat vain lyövät pehvan suunnilleen sivulle silloin tällöin mitenkin vinossa asennossa
Mutta en ole tuota tokoa niin vakavasti koskaan ottanut, joten palkkaa on tullut vähän huonommistakin asennoista ja siitähän se johtuu että lyövät pepun maahan siellä täällä
Mutta siis kumpaa tapaa suosittelette villikselle ja miten opettaen?

Kaikki tietenkin riippuu siitä, miten pitkälle ajattelitte lajia harrastaa Jos kyse on kotitottiksesta, kummin vain voi opettaa. Jos taas ajattelit kisata joku päivä tavoitteellisesti, sitten ehdottomasti suoraan sivulle. Olen jo jossakin täällä selittänyt perusteet, miksi minusta ei kannata opettaa ensin eteenistumista ja siitä sivulle, mutta laitetaan vielä tähän: Eteenistuminen ei ole pakollista TOKOssa, PK-tottiksessa sen sijaan on. TOKOssa kaikki liikkeiden suoritustavat ovat enemmän määriteltyjä (eli etäisyydet ja suunnat on tarkemmassa syynissä), kun taas PK-puolella arvostellaan lähinnä motivaatiota ja suorituksen intensiivisyyttä. Jos opetat koiran tulemaan luoksetulossa ja noudossa ensin eteen istumaan, sinun täytyy ikään kuin hioa kaksi perusasentoa täydelliseksi. Toisekseen pienempikokoisille koirille on melko hankalaa opettaa tarpeeksi tiivis paikka, kun ne luontaisesti tahtoisivat jättää pienen hajuraon ohjaajaansa. Ja sitten täytyy vielä opettaa sivulletulo oikeanlaiseksi. Jos koiralla on huonot perusasennot, se voi vielä selvittää alemmat luokat kisoissa, mutta ylemmissä luokissa ei ole mitään jakoja. Puhumattakaan jos koirakko ottaa pistevähennykset sekä eteenistumisesta että sivulletulosta. Periaatteessa siis pitkällä tähtäimellä otetaan tuplariskit saada tuplavähennykset suorituksesta