Meidän 12 viikkoinen keskari Hugo-poika on alkanut viime aikoina keksiä uusia kujeita. Maanantaina koira sai ensimmäisen pesun täällä meillä, ihan mukisematta sujui se eikä koirakaan hirveästi hanttiin pistänyt. Tämän jälkeen koira keksi alkaa tassulla kauhomaan vesikuppinsa vettä ja lopulta "potkimaan" kuppia ympäri lattiaa. Tosin metallikuppi liukuesteellä, niin eihän se hyvin liukunut, mutta piti yrittää. Pari kertaa tuota pitänyt nyt koittaa, mutta kun kuppi on nostettu pois, niin on nyt jäänyt. Toivottavasti pysyvästi, kupin sisältö lattialla ei mikään kiva yllätys.

Koira tykkää myös härnätä ihmisiä. Uusin tempaus oli marssia vaatekaapin sukkalaatikolle (ensiksi avaten raollaan olleen oven), varastaa sukkia ja sen jälkeen härnätä väkeä jahtaamaan itseään. Näki kyllä naamasta, että Hugo nautti. Jäi lähelle pyörimään, sukka välillä lattialle ja sitten pieni karkuunhyppy ja uudestaan. Kenkiä on koiran mielestä kiva kannella ja kiskoa vaatteita alas tuoleilta ja sängyltä. Jos kieltää, niin jää odottamaan tilaisuuttaan ja hyökkää salamana kiinni haluamaansa kohteeseen.

Ulkona saa olla tarkka, että onko missä poron jätöksiä, sillä koira on heti niitä hotkimassa suihinsa. Hinku niihin on niin kova, että juoksee kaukaakin tietämälleen apajalle ja muistaa paikat pitkään. Ällöä yrittää kaivaa niitä jätöksiä tuon suusta, yleensä ei edes ehdi väliin, ennen kuin kaikki on jo syöty.

Mutta jos koiralla voi olla huono päivä, niin tänään oli sellainen. Pyysi ulos (tämä jopa välillä toimii ja jos ei pian reagoi, koira marssii toiseen päähän taloa tarpeilleen), mutta jäi hämmästelemään lehtipuhallinta ja unohti mitä oli tekemässä. Lähti sitten sisälle ja kohta väänsikin kakkoja, kahdet pissat myös päivän aikana sisälle, kerran oksensi juuri syömänsä ruuan (on ollut vähän huonovointinen maanantain rokotuksen jälkeen, ei tosin huomaa silloin kun juoksee ulkona irti tai remuaa sisällä), häntäkarvat jäivät tuolin rullien alle (tarvitseeko nukkua tuolin ympärille kietoutuneena niin, että joutuu katsomaan missä tuolin alla on tassu, missä pää ja missä häntä) ja kova kiljahdus siitä. Ulkona kompuroi ja tuli pää edellä alas pieneltä kiveltä, säikähti ja kiljahti, mutta kohellus jatkui. Sisällä ryntäillessään löi päänsä tuolin käsinojan kulmaan, tämä ilmeisesti sattui kovempaakin, kun monta kertaa uikahteli äksidentin jälkeen. Tuppaa huvittamaan koiran huono päivä.

Tutulta kuulostaa... Tänään jopa onnistuin kieltämään Nastaa syömästä lantaa, ja katsos kummaa, Nastahan jopa totteli (jäi kyllä tuijottamaan kaipaavasti herkkuja...)

Hugolla menee lujaa näköjään

Meillä Väinö on nyt saanut hullun päähänpistoksen. Istuttiin tässä olkkarissa tv:n ollessa kiinni. Tv-ruudusta heijastui sohva, pöytä sekä minä... Yhtäkkiä poika tuijottaa tv:tä, alkaa haukkua ja murista. Oliko sitten heijastuva kuva ollut pojasta niin pelottava kun lopetti heti kun laitoin tv:n päälle. Tv:stä on haukkunut myös apinaa, taisi olla niin pelottavan näköinen

Meillä Filona harrastaa myös varastelua. Suurin huvi on neidistä se, kun minä laitan hiuksiani aamulla ja yleensä aina unohdan kaapin oven auki, jossa on pompuloita jne. siispä Filona nappaa melkein aina saman pompulan ja lähtee karkuun. Pudottelee myös välillä maahan ja hyökkää taas kiinni kun meinaan saada sen Vaatteet, joihin onnistuu päästä käsiksi, saavat myös kyytiä... Onneksi aika harmiton huvi

Nyt on ihan pakko kesken kaiken laittaa tänne viestiä, kun Ninnikin keksii välillä jotain ihan oikeasti fiksua...
Lapset on kipeinä kotona, joten olen istunut tässä työpöydän ääressä ikkunan edessä jo melko kauan ompelemassa tytölle esiintymisasua showtanssin SM-kisamuodostelmaa varten.

Ninni oli aikansa yrittänyt tuloksetta päästä syliin. Sitten se siirtyi ulko-ovelle vikisemään ja päästin sen pihalle. Jätin tuulikaapin oven auki, jotta kuulisin milloin se haluaa sisälle.

Yht'äkkiä kuulin Ninnin haukkuvan jotenkin kummallisesti, ja ehdin ihmetellä, että mistähän se kuului, ei ovelta ainakaan.
Kohotin katseeni ulos, ja siellähän se Ninni haukkui talon edessä olevassa rinteessä suoraan minulle. Kun ei äiti kerran kuullut häntä ovelta, niin neiti oli osannut itse mennä katsomaan oikean ikkunan kohdalle tarpeeksi korkealle, että näin hänet! Aika hyvin päätelty, mun mielestä!

Onhan se aikaisemminkin osannut juosta talon toiselle puolelle ulko-ovelle, jos olen ollut päädyssä ikkunan sisäpuolella ja lähtenyt kävelemään ovea kohti, mutta tämä vaati jo paljon enemmän.

Mimmi rakasti pienenä vesikupin kanssa leikkimistä. Se paukautti tassulla kupin reunaa niin kovaa, että vedet lentivät sen päähän tai lattialle. Myös kupissa istuminen oli sen mielestä hauskaa...Mun mielestä se ei ollut ollenkaan hauskaa. Hirveä siivoominen, koko lattia lainehti. Ja se toistu päivittäin. Siitä on onneksi jo päästy.

Hugokin välillä, ainakin nuorempana, kauho kupistaan vedet lattialle. Sille tuli aina välillä kausia, että kauhoo, sitten taas ei pitkään aikaan. Hugo ei myöskään "osaa" juoda kunnolla, vaan kun lähtee kupiltaan, niin ne viimeiset hörpyt tuntuvat tippuvan lattialle, isohkoista vesitipoista päätellen, jotka näyttävät reitin, jota pitkin koira on kulkenut.

Hugo tajusi vasta joulun aikoihin, että talossa on yläkertaan johtavat portaat (vähän käytetyt kun yläkerrassa on vain pari huonetta jonkin sortin varastona). Koira haluaa aina tulla mukaan, kun joku on sinne menossa, keskeyttää kaiken mitä oli ikinä tekemässäkään ja juoksee kolinan kanssa perään. Portailta on myös hyvä tiirata ikkunaan, kun Hugo haluaa korkeamman näkymän. Siitä samaisesta suosikki-ikkunasta näkee terassille, josta pääsee meidän kahdelle ulko-ovelle. Koira on huomannut, että kun katsoo viistoon ikkunaa myöten, niin näkee, onko terassin toiselta puolelta tulossa ihmisiä sisälle. Tähän Hugon "vahtieteiseen" on useimmiten este paikoillaan, mutta siihen pääsee myös toista kautta. Kerran sattui ovikello soimaan silloin, kun koira oli eteisessä. Hugohan lähti juoksemaan esteen "väärälle" puolelle ja nousi estettä vasten seisomaan, kuten se tavallisesti tekee kun vieraita tulee ja este on paikoillaan eikä koira pääse eteiseen.

Hugo on myös kova poika tutkimaan takkien taskuja, laukkuja jne. Ei sellaista ole, minne koira ei olisi päätään työntämässä. Bravuurina on paperinenäliinojen repiminen, joita koira etsii sänkyjen alta, roskiksista yms. Kerran Hugo varasti nenäliinan suoraan vieraan housuntaskusta.

Puruluita, siankorvia yms. koira piilottelee. Ensiksi se monesti kulkee herkku suussaan ympäriinsä kuulostaen ankalta, kun ei hyvää piiloa löydy. Sängyt ovat olleet monesti piilopaikkoina, kerrankin yöllä heräsin siihen, kun ihmettelin mikä kova mun peitossa on. Sehän oli pussilakanaan liimautunut dentastick, isä on puolestaan nukkunut useammankin yön luu tyynyn alla.

Nuorempana koira kakkasi kerran saunan pukuhuoneen penkillä olleen korkean pyyhiliinakeon päälle, mistä lie keksi että tämä on hyvä paikka.

Koira on monesti ottanut ihan tahallaan kielletyn esineen suuhunsa ja tuonut sen näytille toiseen huoneeseen asti makupalan toivossa. Siltä kun ei niitä väkisin helpolla oteta pois, vaan harhautetaan makupaloilla. Joten koira on sitten oppinut, että niitä esineitä kannattaa kannella, kun tulee herkkua. Ei se tätä kovin usein harrasta, mutta harrastaa kuitenkin. Koiran askeleesta kuulee, milloin sillä on joku sen uusi aarre suussaan, askel poikkeaa normaalista kävelystä.

Meillä kävi hieman hassusti tuossa viime viikolla. Oli kaiketi jäänyt roskiskaapin ovi hieman auki ja Väinö oli sitten löytänyt siitä itselleen tekemistä yksin ollessaan. Roskat olivat pitkin keittiötä ja eteistä (ovat siis samaa tilaa) ja kaikki silputtavaksi kelpaava oli tuhannen palasina... Ihmettelin ensin kotiin tullessani että miten Väinöllä on nakkipaketti suussa

Kerran syksyllä tulin kotiin työpäivän jälkeen ja olin saada kohtauksen. Eteisen oven takana koiran lisäksi odotti tyhjä neulatyyny.. Olin keittiön pöydälle jättänyt ompelutarvikkeeni ja jotenkin koira oli onnistunut saamaan pöydältä neulatyynyn. Onneksi se ei ollut syönyt neuloja. Yrityksen puutteesta ei voi kyllä syyttää, sillä pitkän aikaa konttasin lattialla keräillen kieroksi purtuja nuppineuloja...

Kyllä nämä villakoirat on aikamoisia pakkauksia, kun näitä juttuja lukee

mun oli kanssa pakko laittaa tänne vaikka ensin olinkin vihainen otukselle...

perajantaina ukko soitti mulle töihin ku oli menny aikasemmin kotiin, että koiruus oli syäny mun lenkkarit, mutta todellisuudessa oli jyrsinykkin vaan mun kengän nauhaa niin että pieni pala puuttuu ( kyllä ne nyt viellä reunoista on yhressä ne nauhat) ja lisäks oli levittäny kaikki energia jätteet (siis paperia ym. pitkin kämpää... )

ja yleensä kun kotiin menee niin kaikki MIUN vaatteet pikin kämppää... tissiliivit ja muut...

yksin päivä ukko kysy että oonko ollu sille kiukunen ja sen takii levitelly likasii pikkareitani pikin kämpän lattiaa, kunnes tajusin kysyy että oliko vessan ovi auki ku ukko tuli kotiin jollo ukko vastas et joo.. siinä oli sitte naurussa pitelemistä kun sanoin et se on ollu koira joka on vessan pyykkikorista kantanu mun likaset alkkarit keskelle lattiaa...

(toivottavati kukaan vieras ihminen ei tuu ovesta ennen meitä sisään hävettäs pikkasen... )

ja koiramme on äärimmäisen kova naapuri kyttääjä... aina parvekkeella kahella tassulla seisoo ja nojaa kaiteeseen saattaa tehä sitä monta tuntia...

Tulin tänään töistä kotiin ja ihmettelin et miks ihmeessä mua on vastassa kainaloihin asti märkä ja tärisevä koira. No, aloin sit etsiä syytä ja kaivelin kaikki vesikupit ja juomapullot et mitä Hipsu on oikein hajottanu. Soitin miehelle töihin ja kyselin et onks se pessy koiran tassuja ennen töihin lähtöään, jos on siks märkä. Mies ihan kummissaan et ei oo. Tajusin sit kattoo et vessan ovi oli auki. Pöntössähän toi idiootti oli käyny uimassa! Ei siin sit muu auttanu ku pistää koko koira pesulle.
Osaan kyl niin kuvitella mikä hätä sinne pönttöön asti päästyään Hipsulle on tullu. Koira on viel niin pieni toy, et on varmaan kestäny aikaa et on päässyt ees ylös sieltä. Täytyykin käydä kysymässä naapureilta, onko sinne kantautunu jotain huutoa tänään...

Nauroin kyllä niin paljon kun tajusin missä koira oli käyny.

^ Hyi kamala! Mut onneks on päässy pöntöstä pois eikä oo sinne tielle jääny!

Paavo on laittanut telkkarin päälle. Kaukosäätimestä.

Paavo on laittanu astianpesukoneen pois päältä. Takajalalla nappia painaen.

Paavo on meinannut pudota avoimeen kaivoon, mutta huomasi sen kesken ilmalennon ja leiskautti sitten kuitenkin yli. ( HUH!)

Paavo katseli kerran televisiota, se pitää eläinohjelmista. Telsusta tuli Teeman koiradokkarin mainos ja herramies päätti singota haukkuen sitä kohti. Cacca vaan, ettei sen jarrut pitäneet parketilla, joten se liukastui ja rämähti päin tv-tasoa. Siitä kyrpsähtäneenä se meni alakerran vessaan ja alkoi kuonolla rämpätä vessanpytyn kantta...

Paavo juttelee. "Äy väy väy väy rrrouUUURRR räh RÄH RÄH RÄH KIIII KIII!"

Yksinollessaan Paavo järjestelee kenkiä eteisessä ja aukoo niistä nauhoja.

Se myös tökkii kaikkea (arvatkaa vaan kuinka jännä oli pyörivä polkupyörän poljin )

^Vai rämppää Paavo vessanpytyn kantta? Kerttu tekee ihan samaa! Vähintään pari kertaa päivässä neiti käy varmistamassa että pytyn kansi on varmasti moitteettomassa kunnossa ja tällöin vesassta kuuluukin aikamoinen rämpytys.