kääpiö ja keskari mullakin

Kääpiö.. Ne on vaan niin ihania..

Laitoin toy tai kääpiö. Ottaisin ehkä kääpiön. Meilläkin PITI olla kääpiö mutta "alennettiin" sitten toyksi vajaakorkeuden takia. Mutta kääpiöt ovat mielestäni niitä oikean kokoisia koiria.

Laitoin keskarin ku semmonen meiltä löytyy.. Mutta ihan keskarin alarajoille meidän neiti tulee jäämään. Eli mun kokoja ois varmaan keskari tai kääpiö.

Kääpiöt ja toyt <333

Mulle mieleisin on isokokoinen keskari, joka mieluiten hipoo 45 cm. Ja painoakin saisi olla reilu 10 kg
Fido tuntuu vähän pieneltä 40cm/6kg Caposta puhumattakaan. Isovillakoirakaan ei olisi paha, mutta se ei kyllä kulje mukana enää läheskään niin helposti.

	poodlegirl kirjoitti:
	Mulle mieleisin on isokokoinen keskari, joka mieluiten hipoo 45 cm. Ja painoakin saisi olla reilu 10 kg Fido tuntuu vähän pieneltä 40cm/6kg Caposta puhumattakaan. Isovillakoirakaan ei olisi paha, mutta se ei kyllä kulje mukana enää läheskään niin helposti.

Nala kulki 2,5 vuotta täysin vaivatta mukana, ILMAN AUTOA Pentu kun tottuu julkisilla liikkumiseen, ei siitä saa ongelmaa. Olen kuljettanut Nalaa 7-viikkoisesta pennusta lähtien joka paikkaan mukana, mm. matkattiin vuoden ajan viikoittain viikonlopuksi pois kotoa. Junassa Nala matkustaa jaloissa ja bussissa viereisellä penkillä viltin päällä. Ja tämähän ei ole niitä pienimpiä isoja...

Lähinnä keskarissa on se hyvä puoli, että sen saa vielä kaapattua syliin, sitä lähinnä tarkoitin. Monissa paikoissa koira saa olla sylissä, mutta ei lattialla. Nämä paikat tosin ovat sellaisia minne koiraa ei olisi mitenkään välttämätön viedä..

Kyllä se on tuo kääpiö ja toy. Tietenki tykkään yhtälailla kaiken kokosista, mutta ainakin vielä nämä pienimmät vetää enemmän puoleensa. Eihän sitä kuitenkaan koskaan tiedä, jos vaikka tuollaisen isommankin ottaa.

	poodlegirl kirjoitti:
	Lähinnä keskarissa on se hyvä puoli, että sen saa vielä kaapattua syliin, sitä lähinnä tarkoitin. Monissa paikoissa koira saa olla sylissä, mutta ei lattialla. Nämä paikat tosin ovat sellaisia minne koiraa ei olisi mitenkään välttämätön viedä..

Ymmärsin kyllä mitä hait takaa, mutta pakko oli kommentoida

Mutta vielä vähän asiaa... Monet ajattelee, että pienen koiran etu on se, että sen saa syliin tarvittaessa. Harvat kuitenkaan ajattelee asiaa niin päin, että ison etu on se, että sitä ei koskaan TARVITSE ottaa syliin. Tämän edun huomasin heti, kun koko vaihtui kääpiöstä isoksi. En nyt puhu sellaisista ikävistä tilanteista, kun että jos koira vaikka loukkaantuu ja se täytyy kantaa autoon tai lääkäriin, vaan ihan jokapäiväisistä tilanteista. Esimerkiksi ihmismassan keskellä, vilkkaasti liikennöidyillä pyöräteillä ja niin edelleen, on vaikea pitää pienempää koiraa maassa, se kun tallotaan jalkoihin. Monet kanssaihmiset inhoavat isoja koiria, kun niitä pitää väistää (niin kuin pienempiä ei tarvitsisi ). Täällä ainakin vallitsee joskus oikea villin lännen meno vilkkaimmilla pyöräteillä, kun porukka vetää ohi niin sukka putkella, että tuttava kiroaa borderterrierinsä kanssa jatkuvasti sitä kun ihmiset ei viitsi väistää pientä koiraa. Minun koirien kokoa ihmiset jo kunnioittavat, koska saattaa itseenkin sattua jos sitä sattuu ohiajaessaan vähän hipaisemaan

Nala ja Vickan olivat 1,5 viikkoa sitten Särkänniemessä pahimpaan ruuhka-aikaan lauantai -alkuiltana, eikä kukaan astunut tassun päälle tai törmännyt koiriin (Silittelijöitä ja kuvaajia sen sijaan riitti valtavasti!)

OT

Elina Intke kirjoitti:

poodlegirl kirjoitti: Mulle mieleisin on isokokoinen keskari, joka mieluiten hipoo 45 cm. Ja painoakin saisi olla reilu 10 kg Fido tuntuu vähän pieneltä 40cm/6kg Caposta puhumattakaan. Isovillakoirakaan ei olisi paha, mutta se ei kyllä kulje mukana enää läheskään niin helposti. Nala kulki 2,5 vuotta täysin vaivatta mukana, ILMAN AUTOA Pentu kun tottuu julkisilla liikkumiseen, ei siitä saa ongelmaa. Olen kuljettanut Nalaa 7-viikkoisesta pennusta lähtien joka paikkaan mukana, mm. matkattiin vuoden ajan viikoittain viikonlopuksi pois kotoa. Junassa Nala matkustaa jaloissa ja bussissa viereisellä penkillä viltin päällä. Ja tämähän ei ole niitä pienimpiä isoja...

meidänkin isovilla käyttäytyy kyllä rauhallisesti ja kiltisti, mutta valitettavasti aina ei päästä bussiin. sylikoiran saa ottaa aina mukaan, mutta isommista koirista kuljettaja saa päättää päästääkö kyytiin vai ei

^Onko todella noin? Itse en ole ennen kuullut ja muutaman kerran samassa bussissa on ollut irliskin, jota olen sitten saanut ihastella

Riippuu varmaan liikennöitsijästä.

Yleisesti busseissa on se sääntö, että jos kyydissä on allerginen, koira ei pääse kyytiin olipa se iso tai pieni. Meitä ei ole kyllä koskaan kielletty nousemasta kyytiin... Ei paikallisessa eikä kaupunkienvälisessä liikenteessä.

näin siis tampereen paikallisliikenteessä. yleensä pääsee, mutta on käynyt niinkin, että kuski ei päästänyt. enpähän sitten viitsi järjestää menojani sen mukaan, että bussilla päästään, kun koskaan ei tiedä mitä kuski sanoo..

pitkän matkan busseihin pääsee jos ei allergisia satu olemaan vastustamassa

-kerran mennessäni bussiin, kuski kysyi "onko se sylikoira". vastasin, että voin minä sen syliin ottaa
kuski alkoi vain nauramaan ja sanoi, että ei tarvi, tulkaa vaan.

-toisella kerralla olin jo menossa sisälle ja kuski ärähti, että odota. pelkäsin, että nyt ei sitten päästäkään.. kuski halusi vaan kertoa, että ensin pitää ovesta tulla koira ja sitten vasta itse, jottei hän vahingossa laita ovea kiinni liian aikaisin, kun ei huomaa matalaa koiraa. ja samoin poistuessa ekaksi koira ja sitten vasta omistaja. kiitin neuvoista!

Nyt menee joukkoliikennekeskusteluksi:

Sulo on aina saanut tulla mukaan bussiin paikallisliikenteessä ja kaupunkien välisessä liikenteessä.

Kerran meinasin istua etupenkille, mutta kuljettaja sanoi, että siihen ei saa istua. Sitten meinasin mennä toiseksi etummaiselle paikalle. Sitten vasta kuljettaja sanoi, että vähintään puoleen väliin autoa, koska on allerginen. Olisihan se heti voinut sanoa olevansa allerginen. Samainen kuljettaja peri Sulosta kahden euron rahtimaksun. Se oli ainoa kerta, kun Sulon matkasta on linja-autossa pitänyt maksaa.

Linja-autossa on ihan mukava matkustaa koiran kanssa. Kujettajalta voi kysyä, millä pysäkillä voi koiran käyttää ulkona. Junassa pitää itse huolehtia, ettei juna lähde matkaan kun on koiraa pissattamassa. Junassa koirasta menee viiden euron maksu, mutta silti se ei saa istua istuimella lemmikkivaunussa. Tästä olen päätellyt, että VR ei edes halua minua ja Suloa asiakkaiksi.