Minä taas maallikkona ymmärsin heti tuon B-vitamiinin helpottavan vaikutuksen. Kortisonia taas tässä spondyloosissa en. Toki on myös tulehduksista johtuvaa spondyloosia, johon kuvittelisin kortisonin auttavan, mutta jos nyt puhutaan villakoirien perinnöllisestä mallista, mikä johtuu periytyvästä taipumuksesta yliliikkuviin nikamiin ei kortisonista apua taida olla. Spondyloosi tässä villakoirien tapauksessa on käsittääkseni etenevä nikaman rappeumasairaus, kun esimimerkiksi spondyliitti on nikamatulehdus.
Spondyloosi alkuvaiheessa on kivulias ja avuksi on särkylääkkeet. Taudin etenemistä voi hidastaa pitämällä koira hoikkana sekä huolehtia lihaskunnosta. Juuri tuo b-vitamiini tulee tässä avuksi, onhan se lihasvitamiini ja vahvistaa lihasvoimaa. Juuri tuokin asia johvan kirjoituksessa pisti minut epäilemään spondyloosin mahdollisuutta, koska b-vitamiinista selvästi oli apua ollut.
Kun spondyloosi on kehittynyt, sen pitäisi olla kivuton, koska elimistö silloittaa selässä olevan luupiikin ja siten suojautuu itse kivulta=spondyloosi.
Eli meidänkin tapauksessa kun luupiikki on vielä esillä, on koiralla alkava spondyloosi, joka luultavammin kipeytyy.
Kun elimistö on vian saanut korjattua on kyseessä spondyloosi.
Nämä ajatukset siis ajateltuna maalaisjärjellä, ei todellakaan millään lääketieteellisellä tiedolla. Ajatukset perustuu vain keskusteluihin lääkärin kanssa ja tehokkaalla tiedonhaulla

Olen samaa mieltä siitä, että omituista että koirien selkäsairauksien diagnostiikka perustuu pelkkiin oireisiin ja eläinlääkärin kliiniseen silmään, vaikka aika helposti esim röntgenillä pystyisi joko diagnosoimaan >(spondyloosi) tai sulkemaan pois.
Ihmisillä kuitenkin kun suurin osa selkäsairauksista joko diagnosoidaan rtg-kuvalla (löydös/ei löydöstä jne) tai vaikeimmassa tapauksissa CT:llä tai magneetilla TAI tyypillisen oirekuvan perusteella. Koirilla kun ei varmaan kauhean selkeäää kipukuvausta saa ja tutkittaessa tuskin niin selvää kuvaa vaivasta (säteileekö kipu, minkälaista se on, onko tuntopuutoksia, miten erilaisissa provosointi testeissä kipu käyttääytyy jne eli tuota miten ihmisiltä pystyy asiaa selvittelemään ja mahdollisesti diagnosoimaan vaivan ILMAN kuvantamista)... mutta täytyy vaan arvostaa eläinlääkärien ammattitaitoa ja olen eläinlääketieteessä todellinen maallikko, itse en kyllä pystyisi lääkärin työta harjoittamaan jos potilaat ei kertoisi mikä vaivaa

En siis tarkoittanut että kortisoni auttaa spondyloosiin, mutta tuli tästä keskustelusta vaan mieleen kuinka kauhean erilaisia hoitokokeiluja koirien selkävaivoihin tehdään, ja nähtävästi sitten jotkut auttaakin, ainakin Tuuli on muutama tunti kortisonin annon jälkeen taas kuin selkä ei ikinä kipeä olisi ollutkaan
En siis tiedä mikä vaiva kyseessä on, voihan olla kyse esim. lihaskramista tms, käsittääkseni tuonkaan koiran selkää ei ole ikinä kuvattu .
Kaippa se b- vitamiini vaikuttaa sitten lihaksiin, itse olen lähinnä oppinut että se on tärkeää hermoille ja tottakai siten myös lihaksille. Pääasia kuitenkin taitaa olla, että se toimii

Eli siis miten ne nivelet on yli liikkuvat?
Siis onko villikset jotenkin notkempia kuin muut?

Nivelten yliliikkuvuus on epänormaalin laaja liikerata nivelissä ja se on periytyvä ominaisuus. Varmaankin tekee notkeammaksi, koska ihmisissäkin esim. akrobaatit hyötyvät nivelten yliliikkuvuudesta. Kun sitten ajatellaan esim. agilityä, koiralle tulee paljon kiertoliikkeitä ja hyppyjä ja vielä kun villakoirat pystyvät käännökset tekemään salamannopeasti, ei liene mahdoton ajatus, että agility edesauttaisi spondyloosin muodostumista siihen taipuvaisella koiralla. Esimerkkinä notkeudesta mainittakoon, että villakoiran päätä kun taivuttaa taaksepäin, pään saa osumaan selkään. Normaali lonkkakuva-asento, mikä toisille roduille tuottaisi jopa kipua, on villakoiralle ihan normaaliasento. Kyllähän nuo tavallisia kumiukkoja ovat

Jatalla oli tänään se eläinlääkäri ja kysyin toisenkin lääkärin mielipidettä ja olivat sitä mieltä, että Jatan spondyloosi ei olisi oire sairaudesta, jota nyt tutkitaan. Eli olisi siis itsenäinen sairaus, joten laitoin tulokset menemään Villakoirakerholle.

^ k:

Niin muuten vielä siitä B-vitamiinista. Yksi eläinlääkäri väitti että se vähentäisi hermojen turvotusta akuutilla alueella ja vähentäisi täten painetta esim. välilevytyrän kohdalla. Vai olikohan se nyt niin että välilevyn turvotus siitä B-vitamiinista pienenisi. Sama pää kesät talvet ....
Jokatapauksessa suuri B-vitamiiniannos vaikuttaa koiraan kuin taikasauva silloin kun kipu alkaa. Särkylääke ei ole lainkaan yhtä tehokas ainakaan meidän koiralla eikä muuten tehonnut sillä pojallakaan. He soittelivat minulle koiran kärsittyä jo lähes viikon, muistettuaan että emollakin oli ollut samoja oireita. Neuvoin heille sen B-vitamiinin ja tutisevasta koirasta tuli muutamssa tunnissa tassut sutien riemuitseva oma itsensä.

Eli Etan selkäranka on tänään kuvattu ja käytännössä jokaisessa nikamassa todettiin spondyloosimuutokset. Eli selkäranka on aivan sökö, tosin sillat olivat osan nikamista kohdalla vasta alkavia eivätkä pitkiä finaalivaiheen siltoja minkään nikaman kohdalla eli spondyloosi tulee kehittymään edelleen yhä vaikeampiasteiseksi ja aiheuttamaan vaikeampaa haittaa jatkossa. Nythän selkä on jäykkä ja lihasjännitykset aiheuttavat lisää jäykkyyttä. Eläinlääkäri sanoi, että mahdollinen aikaisempi välilevytyrä reilu 6 vuotta sitten ei voi olla primaarisena syynä näin laajoihin muutoksiin vaan kyseessä on koirani kohdalla itsenäinen sairaus.

Olemme Ettaa hoitavan eläinlääkärin kanssa myös melko vakuuttuneita siitä, että Etalla on aikaisemmin ollut myös oireiden perusteella välilevytyrä (spondyloosi ei kuitenkaan ollut tänään otetuissa kuvissa pitkälle edennyt missään nikamista, kuten se varmasti jo olisi jos olisi ollut syynä halvausoireisiin jo 6 vuotta sitten), mutta on varmasti alkanut kehittyä koirallani jo useita vuosia aikaisemmin.

MUOKS: Lincci, miten sinun koirallasi muutokset olivat sijoittuneet? Oliko niitä vain yhdessä/muutamissa nikamissa vai oliko muutokset alkamassa laajemmalla alueella. Eläinlääkäri sanoi minulle että käytännössä kaikissa nikamissa on spondyloosi koirallani . Sen kyllä näen ihan jo maallikonkin silmin, kun hän selitti, että mikä on erona terveeseen nikamaan. Minusta näyttäisi, että kaularangassa muutokset ovat pahemmat kuin selkärangassa, mutta vaikea tietää kokonaisuutena, koska kaularankaa ei kuvattu kokonaan

Meillä oli vain yhdessä nikamassa luupiikki ja alkava spondyloosi. Ei siis ollenkaan niin paha kuin teillä. Eläinlääkärin mukaan ei pitäisi haitata elämää mitenkään, jos alkuvaiheen kipua ei oteta huomioon. Sitten kun spondyloosi on kokonaan kehittynyt tulee kuvaan vaan jäykkyys. Muuten selkä siis oli terve.

Meillä taitaa sitten olla varsin laaja-alainen ja vaikea spondyloosi teihin verraten. Syksyn aikana, joulua kohden, koiran selkä on jäykistynyt ihan hirveästi ja nykyään se arpoo kipukohtauksettomanakin (ilman akuuttia särkyä) hypätäkö sohvalle/sängylle vai ei, päivittäin. Selkä on siis ihan jumissa. Niskassa näkyy aika paha ja pitkä luupiikki siinä kohtaa missä niskaa kuvassa vielä näkyy, selän luupiikit ovat huomattavasti lievempiä, mutta siis jokaisessa nikamassa tasaisesti joko alkavat tai vähän pidemmälle edenneet piikit. Selän osalta pahin alue on keskellä, josta selkäranka on selvästi köyristynyt ja jäykkä. Koiran oireista (aina kun kipukohtauksia tulee) erotan milloin sillä on niska kipeänä ja milloin selkä/lanneosa.

Tähän spondyloosiin tutustuin nyt vasta tämän sinun koiran tapauksen myötä (en ollut sitä ennen kuullutkaan !), mutta parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. On näistä keskutelupalstoista paljon hyötyä! En osannut odottaa näin laajaa spondyloosia, ylipäätäänhän spondyloosi oli vain jotain mitä mielenkiinnosta lähdettiin katsomaan että onko vaiko eikö ja että kuvataan vain jos onnistuu ilman nukutusta. Nyt syytän itseäni etten ole kuullut sairaudesta aiemmin, olisin osannut kuvauttaa selän aiemmin ja ottaa selvää sopivista fysioterapioista sun muista mutta olen uskonut vain, että "se vanha välilevytyrä/tyrät se siellä aina toisinaan vihoittelee" . Koiraparka. En ihmettele että selkä on jäykkä ja kipeä kun katson röntgenkuvaa !

Älä syytä itseäsi, siitä ei ole mitään apua koiralle ja itselle tulee vaan pahempi mieli. En usko, että homeopatiakaan olisi voinut estää spondyloosin syntyä, ainakaan jos se Jatan tavoin on erillinen sairaus ja aiheutunut yliliikkuvista nivelistä. Voidaan tietysti jossitella, että jos ei olisi koskaan esimerkiksi harrastanut agilityä, missä selkä joutuu rasitukselle, ei selkä välttämättä vielä olisi niin pahana. Mutta ei kai sitä koiraa voi pumpuleissakaan pitää ja pelolla yritellä välttää kaikkia sairauksia. Meillähän taisi yhteisiä asioita olla Jatalla ja Etalla, ainakin agilityharrastus ja samoja koiria sukutaulussa. Voimia sinulle ja Etalle, lopeta itsesi syytteleminen, vika ei ole sinussa

Niin, eihän tälle nyt enää mitään mahda ja mahtaisiko muutenkaan. Kun ajattelee, että kun kyseessä on jokainen nivel, niin tuntuu, ettei voi oikein syyttää jotakin agilityharrastustakaan, joka lopetettiin heti ensimmäisten selkäoireiden ilmaannuttua 5 vuotiaana. Siis kun katsoo esim. tuota Elmeriä, nuorta villakoirapoikaa, niin näyttää siltä kuin sen elämä olisi "agilityä" 24/7. Eli normaali villakoira hyppii loikkii ja juoksee innoissaan ulkona ja sisällä muutenkin tosi paljon. Kyllähän normaaliselän pitäisi siis kohtuullinen agilityharjoittelukin kestää. Eli synnynnäinen alttiushan sillä tuohon on täytynyt olla tavalla tai toisella.

Mielessä on sekin, että Etan kasvattaja ei ollut osannut syöttää kalkkia nartulle ja ruokkia pentuja niinkuin pitäisi eli Etta kärsi koko pikkupentuikänsä, 4 kk:n ikään asti, ennenkuin sain selville oikean ravitsemuksen ja vitamiinien syötön perusteet kivennäispuutteista ja puutteellisesta ruokinnasta. Maalaisjärjellä ajatellen, luulisi, että tuolla on täytynyt olla merkitystä koiran tukirangan ja luuston kehittymiselle. Eli onko sitten Etan selkäranka ollut heiveröistä laatua heti lähtöpeleissäkin ...Lisäksi, noista rasitetekijöistä on ollut varmasti pahin tuo Rullapulla, joka on todella varomaton vieläkin hyppiessään. Se hyppeli vuosi tolkulla varsinkin nuoruudessaan aina Etan selän päälle voimalla ja väellä. Selkää ovat varmasti rasittaneet Etan kaksi kantoaikaa, molemmilla kerroilla 5 x vähän reilu 200 g, jne jne... Onhan noita osatekijöitä varmasti vaikka kuinka. Tuo selkä onneksi on Etan ainoa vaiva tähän mennessä eli vanhuuden oireita ei muita ole ilmennyt eikähän tämä selkäsairaus periaatteessa mikään vanhuuden vaiva olekaan, selkäänsä kun tuo on sairastanut jo sentäs 6,5 vuotta...

Olen vähän katsellut netistä, että millaiset tekijät ihmisillä aiheuttavat lisääkipuja spondyloottiselle selälle, mutten ole oikein löytänyt. Ehkä tmaatta tietää? Onko esim. selän lämpimänä pitäminen (ei vetoa, hyvä suojaava vaatetus jne) eduksi ihmisillä? Mitä muita juttuja? Itse mulla on sellainen tuntuma tuohon koiraan ettei sen selkä kestä vetoa eli esim. mökillä ja muissa vetoisissa tiloissa täytyy huolehtia, että koira ei nuku lattialla ettei selkä kipeydy. KOtonahan se nukkuukin joko sängyssä tai omassa sohvassaan.

Nyt on sitten Etankin lausunto julkaistu. Tuntuu muuten ihan hassulta nykyään katsoa tuota Eetukan sukutaulua kun siellä näkyvät sellaiset ikivanhan "legendat" kuten Hobbit Humty-Dumty jne. Muistutus siitä, että Ettakin alkaa olla jo melko iäkäs

Hmmm.. mä luulin että kirjoitin tähän jo jotain Sori, ainakin muistan aloittaneeni tekstiä, mutta ilmeisesti en lähettäny sitä...

Meillä on juuri fysiatrian kurssi, ja siellä pommitin opettajaa kysymyksillä spondyloosista. En tietenkään kertonu, että koiria varten kyselin, vaan tietysti annoin kuvan innostuneesta opiskelijasta
Hän sanoi, että spondyloosi ihmisillä on siis nivelrikko, ja usein kehittynyt esim. välilevyongelmien takia. Toisaalta joillekkin pelkkää puhdasta nivelrikkoakin tulee. Spondyloosissahan siis tulee noita siltoja nikamakaarten väliin, eli on selkänikamien välisten nivelten rikkoa. Lisäksi ihmisillä on (lähes) aina selän pikkunivel l. fasettinivelrikkoa, joka siis myöskin aiheuttaa selän kiertojen liikerajoitusta.

Nivelrikkohan tosiaan on usein kipeä. Lähinnä ihmisllä kuntoutus on lihasten kuntoutusta (hyvät selkä- ja vatsalihakset) ja riittävä kipulääkitys (tulehduskipulääkkeet, kun ne vähentää sitä paikallista tulehdusta hyvin). JOten varmaan liiallisen rasituksen ja vedon esto on varmaan hyödyllistä, en oikein tiedä miten koirien vatsalihaksia voi treenata

Vanhempien saksanpaimenkoiralta kuvattiin lonkat just pari viikkoa sitten samalla, kun toisesta etutassusta leikattiin nukutuksessa rasvapatti pois. Immonen täyttää 10-v nyt keväällä joten aika vanhahan tuo kultamuru alkaa olla ja pitemmän aikaa onkin vanhan herran liikkumine ollut vaivalloista. Lenkillä menny iha hyvin yms mut aamuisin on todella jäykkä eikä hyppääminen auton perään oo meinannu onnistua. Jäykkyys on vaivannu myös sillon kun kunnon lenkkiä ei ole moneen päivään tehty. Saksanpaimenkoirilla nuo lonkat on ongelma ja lonkkavikaa itse epäiltiinki. Röntgenkuvista kävi kuitenkin ilmi, että lonkat oli täysin terveet ja hyvä kuntoiset eikä mitään kulumiakaan ollu mut selkäranka lonkkien tyvestä oli ihan muussina viimeiset selkänikamat olivat luiskadelleet hieman paikoiltaan ja niiden välillä oli kasvanut luusilta joka oli sitten murtunut usesta kohtaa Eläinlääkäri kirjoitti särkylääkettä, joka onki tepsiny todella hyvin. VAsta nyt huomaa, että immulla todella oli kipuja aikaisemmin, vaikka eivät ulospäin kovin selvästi näkyny. Toivottavasti särkylääkkeen voimin Immu jaksaa vielä vuosia. Tuntuu ihan sietämättömälle ajatus ettei häntä olisi Roksuki menettäis parhaan kaverinsa..

Tää ei nyt liittyny aiheeseen kovinkaan paljoa mut pitipä vaan purkaa surua..