Juveniili pyoderma ei johdu yllämainitusta syystä vaan puhkeaa normaalisti 4-16 viikon iässä ensioireena turvonneet imusolmukkeet ja sitten märkärupinäppyjä alkaa ilmestyä huuliin, silmien ympärille ja korviin (vaikeissa tapauksissa koko kehoon saattaa tulla vaikeita mätiviä kraatereita), pennulle nousee korkea kuume, lisäksi nivelet voivat tulehtua. Nämä ovat tyypillisimmät oireet. Kyseessä on pikkupennun autoimmuunitauti (eli elimistön omat puolustussolut hyökkäävät sitä itseään vastaan tuntemattomasta syystä), joka on perinnöllinen (periytymismekanismi hämärän peitossa) ja siksi pentua ei saisi käyttää nykytiedon mukaan jalostukseen. Autoimmuunitaipumus voi nimittäin liittyä tämän ohella muihinkin, vakaviin sairauksiin. Myös märkärupi voi olla vakava ja johtaa jopa pennun kuolemaan. Märkärupi-ihottuma on vain oire, ei bakteerien aiheuttama, tosin pahaksi heittäytynyttä juveniilia pyodermaa hoidetaan myös antibiooteilla kortisonipistosten (immunosupressiohoito eli elimistön hyökkäykset itseään vastaan pyritään tainnuttamaan) ohella sekundääri-infektioiden välttämiseksi/vastaan taistelemiseksi.
Yksi kasvateistani on sairastanut juveniilin pyoderman, puhkesi 9 viikon iässä ja parantui 2 viikossa eli harvinaisen lievänä oli. Vakava sairaus, mutta onneksi tällä pennulla diagnoosi saatiin heti ja pääsimme melkein säikähdyksellä. Antibiootteja ei tarvittu, ainoastaan kortisonia yleistilan, ja fucidin tippoja märkänäppyjen, hoitoon. Ensioire hänelläkin oli voimakkaasti turvonneet kaulan imusolmukkeet. Jotain mitä ei voi olla huomaamatta, jos palluttelee pentuja päivittäin.
Sikiönesteiden huono puhdistaminen johtaa usein sensijaan pikkupennun ihotulehdukseen, joka on bakteeriperäinen, ei siis kyseessä juveniili pyoderma, jota nimitetään pikkupennun märkärupitaudiksi, ehkä harhaanjohtavastikin.
