Tältä näyttää meidän terrieri nyt. Kaljuksi ajamisesta kulunut aika tasan 8 kuukautta. Myssyä ja korvia en siistinyt pahemmin, vaikka kehässä oltiinkin, koska en ole vielä päättänyt kasvattaisinko erkkariin mennessä leijonan takaisin. Toi ärrieri on kyllä Jaron yllä niin kiva.

Miks jalkakarvat ei kasva? Menin idioottimaisuuttani leikkaamaan koivet lyhyiksi, kun olivat takussa ja ajattelin, että kasvavat samaa tahtia tukan kanssa. No, nyt päätukkaa on jo monta senttiä, mutta jalkakarvat ei ole lisääntyneet käytännössä yhtään. Argh!

^ Niinpä niin. Ja tää ei nyt kylläkään yhtään lohduta...Ei niitä jalkakarvoja kannata leikata vaan vain tasoitella...ne kasvaa pirun hitaasti. Ja sama juttu on korvakarvojen kanssa.
Toki yksilöllistä tuo on, mutta usein just jalkakarvat, korvakarvat, päätukka ja säkäkohta ovat ne hitaimmin kasvavat.

No mutta hitaasti hyvä tulee Kyllä se siitä ja ensi kerralla sitten vaan tasoittamalla ja takkuja selvittelelmällä.

Tsemppiä

Joo ja tiedän tunteen, minulla on takkuvaiheessa oleva juniori leijonassa eli harjaushommia riittää. Eräänkin kerran on käynyt saksiminen mielessä, mutta kokemuksesta tiedän että se ei kannata.

Mähän siis tasoitin pää- ja niskatukkaa kun kauluri oli sairasloman aikana hangannut ne tosi huonoon kuntoon. Ja kun kerran niitä piti kasvatella, niin ajattelin että koivilla on aikaa kasvaa hyvin näyttelymittaan ennen kun tukka lähenteleekään mitään sopivaa. Toisin näyttää käyvän. Korvat kasvaa kyllä hirveetä vauhtia...

Laita kuvaa Vinkusta palstalle, mä haluan nähdä Vinkun !

Pesen sen varmaan sunnuntaina. Laitan sitten. Nyt se on aika kamala.

Meinasin aloittaa tälle ihan oman ketjun, mutta tää nyt on niin näyttelyturkin kasvatus tyhjästä -kuvakokoelma, että pistetään tänne otsikon alle. Eli lupailin tossa kuukausi taaksepäin tehdä erkkarin jälkeen kunnon kuvakoosteen Jaron turkin kasvusta viimeisen 12 kuukauden ajalta, ja tässä eilisestä toipuessa olikin hyvin aikaa tän kasaamiseen. Eli olkaapa hyvä,

Englantilaisen leijonan kasvattaminen terrierin kautta (lähes) kaljusta:





Tästä lähdettiin viime toukokuussa, ajoin continentaalin pois kolmen millin terällä. Jätin jalkoihin ja häntään pallot ja päähän tukkaa. Otsatukasta lähti semmonen parikytä senttiä, korvista kymmenisen.



Jaron synttäripotretti, otettu heinkuussa. Koira on ajelemisesta pesty pari kertaa, trimmattu kerran. Trimmaus tarkoittaa tässä tapauksessa pään, hännän ja jalkapallojen muotoilua, sekä rumimpien tukikarvojen kropasta siistimistä.



Messari lähestyi uhkaavasti, ja päätin pari päivää ennen vikaa ilmoittautumista soittaa Hennille, josko leikattaisiin Jarolle ärrieri, niin päästäisiin kehään pyörimään. Kuten kuvasta näkyy, koiralla oli karvaa päässä, muttei juuri muualla, ja mua kyllä arvelutti, että saakohan tosta minkään näköistä mallia muotoiltua. Olin toukokuusta saakka pessyt koiran n. kerran 6-8 viikossa.



...mutta kyllä sillä oli korvakarvat aika reippaasti kasvaneet.





Muutama päivä trimmin jälkeen lenkillä otettuja kuvia. Messariin oli tässä vaiheessa aikaa kolmisen viikkoa, ja mä jaksoin kovasti elätellä toivoa, että kyllä noi jalkakarvat vielä kasvavat. Ärrieriin heitettäessä korvista lähti kaikki veks ja yläniskastakin ainakin 10 senttiä. Tukan kumilenkkiviritelmät vaihtuivat kalottiin. Turkissa näkyy hyvin valjaiden lyhyeen karvaan hankaama tyylikäs musta raidoitus.



Kyllä ne jalkakarvat jonkun verran messariin kasvoivat! Päätettiin leikata häntäkin klaniksi, siihen jäi sentin verran karvaa joka puolelle, tommonen patukka.

Tykkäsin todella paljon Jaron terrierilookista, ja moni muukin kehui sen sopivan koiralle todella hyvin, mutta aloin silti messarin jälkeen pohtia, saisiko tolle kasvatettua leijonan takaisin erkkariin mennessä. Aikaa erkkariin oli tässä vaiheessa jäljellä vajaa puoli vuotta, ja mulla oli kotona täysin läppäkorvainen koira. No, yrittänyttä ei laiteta, vai miten ne sanovat...





Päätin yrittää kuitenkin leijonan kasvattamista, ja Turun näyttelyssä pöyrähdettiin karvaisilla läppäkorvilla ja hyvin hienoisesti siistityllä kalotilla.

Jaro ei ole mun mielestä koskaan näyttänyt erityisen hyvältä skandinaavisessa leijonassa, ja mua otti päähän noiden jalkakarvojen föönailu jo tossa terrierissäkin, joten olin ajatellut, että vetäisin sen erkkariin takaisin continentaaliin. Kuitenkin huomasin, että sen jalkakarvat kasvoivat ihan älytöntä vauhtia, ja sanoin Hennille ihan vitsinä, että mehän ei olla kokeiltu enkkuleijonaa vielä ollenkaan. Ajatus jäi muhimaan, ja päätin sitten ihan ex tempore ottaa yhteyttä Kaisuun, joka ei ollut ikinä aiemmin ko. mallia saksinut.



Tän näköisenä me sitten sinne Kaisulle maaliskuussa mentiin. Erkkariin oli aikaa n. kahdeksan viikkoa.



Ja tän näköisenä lähdettiin! Nyt piti vaan toivoa, että niska ja varsinkin korvat kasvaisivat edes jonkun verran parissa kuukaudessa.







Ja kyllähän ne kasvoivat! Mä oon jo itse tottunut Jaron lyhyisiin, nuorekkaisiin () korviin niin täysin, etteivät ne häiritse ton yleiskuvaa mun silmissä laisinkaan. Erkkari meni tuloksellisestikin nappiin, saatiin tynkäkorvista huolimatta ERI ja sijoituttiin vielä luokassakin. Oon myös rakastunut täysin tähän trimmausmalliin, noi takajalkojen liikennevalopallot, kuten me ollaan niitä kutsuttu, on ihan mielettömän hauskat, ja koira erottui mun mielestä kehässä edukseen.

Nyt vaan katotaan, paljon tolle ehtii tulla lisää karvaa heinäkuun alkuun mennessä. Me hullut meinaa ilmoittauduttiin sinne maailmanvoittajaan... ja brittituomarille tietenkin!

Jaro on upea joka kuvassa ! Ja hienosti huomaa miten kasvaa turkki.

	saanasan kirjoitti:

Olen varmaan jäävi kommentoimaan näitä viimeisimpiä kuvia, mutta Jaro näyttää jotenkin aivan tyrmäävältä tuossa kuvassa. (Voisit laittaa tuon, ja miksei jonkun seisomakuvankin, menemään sinne Jaron Poodles in Scandinavia -sivulle, jos minulla on mitään sanan sijaa asiaan) Tuolta se näyttää, kun päättää liikkua reippaasti pää pystyssä. Olisipa sillä kunnon show-asenne, niin olisi todennäköisesti menestys aivan toista luokkaa (ei niin, että sillä huonosti menisi nytkään, ei saa ymmärtää väärin ), mutta herra taitaa olla touhuun vähän turhan fiksu.

Mun silmää ei korvakarvojen lyhyys häiritse yhtään... mutta olisi upeaa nähdä miltä tuo enkkumalli näyttäisi todella joka kohdasta täyteen mittaan kasvatettuna. Jaron karvankasvu on kyllä uskomatonta, joten Saana pitää nyt vaan näpit irti trimmeristä eikä mistään hetken mielijohteesta ajele koiraa kaljuksi tai saa kuulla kunniansa.

Tosi hyvin näkyy toi karvankasvu noista saanasanin kuvista. Jaro on upea!

Tässä uusin kuva perjantailta. En oo vielä päättänyt, miten tästä edetään. Tukka se vain kasvaa.

Sä et uskokaan miten kade mä olen. Vinku hinkkaa päätukan jatkuvasti pois, vaikka muualla karva kyllä kasvaa kohisten. Mä harkitsin jo, että jos rupeis nyörittämään sitä niin ei olis niin nöpönuukaa paljonko päässä on karvaa. Kunhan nyörille vähän yltäis... Mutta ei, ei se oo kiva nyöreillä. Continentaaliin mä sen haluan.

^ TUlppis, poistettiinko Vinkulta nielurisat vai ei? Välillä niissä voi olla kroonista tulehdusta mikä aiheuttaa sen että päätä pitää hangata kaikkialle. Tonsilloiden poisto korjaa ainakin sen ongelman...

	tmaatta kirjoitti:
	^ TUlppis, poistettiinko Vinkulta nielurisat vai ei? Välillä niissä voi olla kroonista tulehdusta mikä aiheuttaa sen että päätä pitää hangata kaikkialle. Tonsilloiden poisto korjaa ainakin sen ongelman...

Poistettiin. Korvat ja alaleuka, varsinkin alahuuli, kutisevat yhä jonkin verran. Selvästi parempi Vinku on kumminkin nyt kuin vanhalla ruualla.

hei,miten korvakarvat kasvaa vuodessa jos ne ajaisi kaljuksi? tuntuu et ne ei millää suostu kasvaa.en oo muuta ku pari kertaa tasoitellu niitä latvoja tähän mennessä..