Elikkäs meille tuli viime viikonloppuna aprikoosi kääpiövillakoira uros Levi. Pojan kanssa nimeä opetellessa tuli mieleen että miten kauan teiän muiden pennuilla on mennyt ennenkuin oma nimi on opittu ja tunnistettu?

Meillä ainakin tajusi nimensä jo ekana iltana. Silleen, että selväsit tunnisti kun sanoi sen nimen.

Meillä taisi mennä jokunen päivä ainakin, ennen kuin siihen nimeen koira alkoi reagoida jollain tavalla, viikossa tapahtui asian suhteen jo iso edistyminen. Ihmettelen välillä vieläkin, että miten tuokin oppi tunnistamaan sen sanan, joka kertoo koiralle, että nyt on tulossa jotain, joka koskee sitä eli herättää koiran huomion.

Noin viikko taisi mennä siihen kun Toivo oppi nimensä kunnolla.

Eli meidän ei tarvitse vielä hätäillä vaikka Levi ei tunnistakaan nimeään kuin satunnaisesti.. Kovasti yritetään harjoitella ja kehua kun nimeensä reagoi. Onko teillä erityisiä vinkkejä miten saisi helpoiten nimen opetettua?

Koirakirjoja on joitakin koluttu läpi mutta en ole löytänyt kovinkaan montaa harjoitusta nimen opettamiseen eli kaikki neuvot on tervetulleita

eipä siinä taida muuta kun että sanotte nimen iloisesti ja vaikka kehutte, käytätte nimeä mahdollisimman paljon, "hyvä levi," levi, tänne" ym. kyllä se äkkiä oppii, villat on fiksuja koiria!! tico tiesi jo tullessaan meille nimensä kun kasvattajan kanssa sovittiin mikä tulee nimeksi, seuraava sana tais ollakin "syömään" meiän ahmatille, pissata se oppi myös äkkiä ulos käskystä kun sanoi että "pissa,hieno tico". iloisia hetkiä teille!!!

Onnea uudesta tulokkaasta Meillä sama juttu eli kasvattaja tiesi nimestä ja opetti sitä jo Carlokselle, kotona nimen tajuaminen vahvistui ja oppi sen todella nopeasti. Iloisesti kehumalla ja aina yhdistämällä pennun nimen se oppii hämmästyttävän nopeasti.

Kotiutumispäivästä (illasta) lähtien kutsuttiin Turoa aina samantapaisella, iloisella äänensävyllä, joka erosi normipuheesta. Ja osasi nimensä jo seuraavana päivänä. (Tuossa varmaan auttoi sekin, että oli rohkea pentu eikä arastellut ja oli saanut jo etukäteen tutustua meihin, kun olimme käyneet sitä jo useita kertoja katsomassa ennen luovutusta.)

Äkkiä ne pienet oppii Ja luoksetulo toimii edelleen tilanteessa kuin tilanteessa niinkuin pienenä; hirveää kyytiä, oltiinpa sisällä tai ulkona

Aika nopeaa sen oppii-Sano toooooosi iloisesti aina nimen "Missä meidän HIIIILLA on?" sitten se lähti tosi haparoivin askelin juoksemaan,saattoi vähän kompastua mutta oppihan se ainakin.Nyt jos nimi sanotaan ni koira heti havahtuu.

Kyllä se Levikin jo nimensä tuntee Hienosti on oppinut noin muutenkin, upea poika on!