Miten usein nää paranee itsestään, jos pennulla 6kk iässä on molemmissa polvissa luksaatio? ELL:in mukaan polvet saa "kevyellä manipulaatiolla" pois sijoiltaan, oikea polvi muljahtaa sisäänpäin ja vasen ulospäin. Ja kuinka paljon polvien pitää haitata koiran elämää, jotta leikkauttaisitte sen?
Ortopedi soittaa ens viikolla mielipiteensä Fannin polvista ja sitä ennen olis kiva lukea muiden kokemuksia/tietoja asista..

Voi kun ikävää Ei kuulosta ihan vaan pentulöysyydeltä vaan oikeasti sairailta polvilta.
Voi hyvin olla ettei koira tule kärsimään löysistä polvista, mutta itsestään ne ei missään nimessä parane, löystyvät vain lisää.
Jos polvet on todella löysät niin kyllä ne kannattaa pian leikkauttaa. Teillä vaan lisäongelmaa ja huolta tuo se, että koiralla on molemmat jalat sairaat. Kun koira toipuu toisen polven leikkauksesta on riski että se kipeyttää enempi vaan sitä leikkaamatonta polvea. Mutta olen myös kuullut koirista joilta on molemmat polvet leikattu yht´aikaa ja varmasti tuollaisessa tilanteessa se olisikin viisaampi ratkaisu.

Koiraparka, tulee vaan niin sääli pientä viatonta koiraa. Onhan sen vanhemmilla tutkitut terveet polvet? Ja suvulla muutenkin? Ja mitään onnettomuutta teillä ei ole sattunut?

Itselläni oli leijonakoira, jolla toinen polvi oli asteikolla numeroa kaksi, mutta leikattiin vasta kun se oli jo ainakin kolmosen polvi, hyvin löysä ja hyvin kipeäkin varmasti. Koira toipui leikkauksesta erinomaisesti. Osteopaatilla käytiin leikkauksen (=toipumisen) jälkeen ja sitä voin suositella jokaiselle koiralle!
Sukurasitteista sen verran että leijonani vanhemmilla oli kyllä nollan polvet, vanhempien sisaruksia taisi olla niukemmin tutkittu, mutta jo emän isällä suvussa kolmosen polvi ja se riittää, sieltä ne vaan pompsahtaa sukupolvenkin yli

Zemppiä teille! Pyydä kuitenkin varmuudeksi useamman lääkärin mielipide, kuvauta koiran polvet ja pohtikaa sitten yhdessä mikä on viisain ratkaisu.

Fannin vanhemmilla on molemmilla terveet polvet. Emä on Venäjältä ja siellä ei taideta hirveämmin noita terveystutkimuksia tehdä, ainakaan mitä katsoin kennelliiton jalostustietokannasta..
Polvet(ja lonkat, jotka oli kunnossa) on kuvattu. En tajunnut kysyä josko ne kuvat olis saanut mukaan.. ELL sanoi, että vaiva olisi perinnöllistä. Enkä kyllä keksi mitään onnettomuutta missä Fanni olisi päässyt jalkansa satuttamaan..
Hirveen vaikea arvioida kuinka paljon noi polvet vaivaa koiraa. Fannilla on nyt Metacam-kipulääkekuuri ollut perjantaista lähtien ja pitäis seurata tapahtuuko sen käytöksessä jotain muutosta. Jalat ei ole vaivannut nyt yhtään, mutta ei ne ennenkään joka päivä vaivannut.. Yleensä ne vaivaa sillon, jos se on ollut esim. koirapuistossa riehumassa. Ei sekään taida olla kauheen reilua villiä ja aktiivista pentua kohtaan, että sen liikkumista pitää rajottaa eikä se saa enää riehua koirakavereiden kanssa? Toisaalta jos ne polvet päätetään leikata, niin se leikkauksesta toipuminen on taas oma juttunsa..

^Miten nopeasti koirasi toipui leikkauksesta? Minkä ikänen se oli kun polvi leikattiin?

Kyllä kuulostaa siltä että ehdottomasti leikkauttaisin koiran polvet jos se minun olisi. Tietysti riippuen nivelrikostakin. Koiraa ei ole tehty tänne kärsimään. Toivon sillekin kivutonta elämää.

Leijonakoirani polvi leikattiin helmikuussa. Koira oli silloin 3-vuotias. Alkuun näytti huolestuttavalta, kevyt pieni koira ei alkanut käyttämään leikattua jalkaa lainkaan. Koira asui keittiössämme pentuaitauksessa. Kaikki hyppiminen sohville ja riehuminen muutoinkin oli täysin kiellettyä. Pidin koiralla potkupukua päällä kun kaulurit ei ole ihan minun juttu . Sitten laumassani oli joskus maaliskuussa kovin monella nartulla juoksut niin tämä suloinen 3-jalkainen leikattupolvinen tyttökoira alkoi astumaan muita tyttöjä.. Pidin sitä siis jo silloin vapaasti asunnossa, koska se ei yhtään jalkaansa käyttänyt niin sai hyppiä sohvallekin, se sujuikin hyvin kolmellakin jalalla.. No tämä "astumistreeni" olikin hyvin tehokasta ja koira alkoi hiljalleen enempi ja enempi käyttämään leikattua jalkaa myös kävellessään! Huhtikuussa taidettiin olla sitten jo ihan terveitä ja koirasta näki sen onnen mikä kivuttomasta koirasta huokuu!

Tuttavani bichonin polvi oli paljon tiukempi jo leikkaukseen mennessä kuin mitä tuo hyvin löysäpolvisen leijonani, mutta toipuminen on vienyt todella kauan. Leikkaus epäonnistuikin tavallaan ja jouduttiin uusimaan ja koira on nyt vasta noin vuosi leikkauksen jälkeen päässyt taas lenkkeilemään! Vieläkin heidän prosessi jatkuu. Sama lääkäri, että ei voi edes lääkäriä syyttää, se on sitten tuuria

Fannia ei leikata, ainakaan vielä. Ortopedi oli sitä mieltä, että koska oireet on niin satunnaisia ei näin nuorta koiraa kannata leikata. Jos jalat alkaa vaivaamaan enemmän, harkitaan leikkausta.