Tuo meidän kaikkien kaveri ja kaikkia rakastava Hugo taas. Mitenköhän oikein lenkillä sen kanssa pärjäisi haukkumatta, kun näkee toisia koiria? Tuolla on vielä niin iso ääni, että se kuulostaa vihaiselta, vaikka haluaisi vain päästä tervehtimään toista ja sitten vikistään kun ei pääsekään/toinen menee pois. Sen jälkeen ollaankin ihan täpinöissään, kun minä näin toisen KOIRAN!!!!! Makupalat ei tehoa, ei lelut. Hugo vaan näkee sen toisen koiran. Tuntuu että ainoastaan toruminen auttaa lopettamaan sen louskutuksen ja riuhtomisen. Eikä olla koiraa edes pahemmin päästetty haistelemaan niitä toisia koiria, ellei se vastaantulija ole päästänyt ensiksi.

Ei ole oikein päässyt harjoittelemaan toisten koirien ohitusta nätisti, kun niitä koiria tulee kuitenkin kohtalaisen harvoin vastaan (ei edes joka lenkillä) eikä sukulaisten koiristakaan oikein ole apua. Jos Hugo tuntee sen toisen koiran, ei se pysy nahoissaan eikä pysty keskittymään mihinkään muuhun kun siihen toiseen.

Mikä avuksi kaipuuseen toisten koirien luo? Pitääkö Hugolle hommata kotiin koirakaveri, jotta se saisi tyydytettyä sen kaipuunsa?

Pet Correctror!
Ohitusharjoituksia tekemään vaikkapa sen avulla sitten.

Missä kohdassa tuota pitäisi sitten käyttää? En kuitenkaan halua, että tuosta tulee aggressiivinen muita koiria kohtaan. Mulla on hieman epäilyksiä tuon suihkeen suhteen, ei nimittäin kotona vahtihaukkumiseenkaan tehoa haukunestopannan pippurisuihke kovinkaan hyvin. Sen verran kovapäinen tuo on.

Onneksi tuo ei ole ainakaan vielä kovin kova louskuttaja eikä jatka sitä loputtomiin.

Missä kohtaa olet alkanut tarjoamaan namia tai lelua Hugolle, kun toinen koira tulee kohti? Silloin, kun lajitoveri on jo näköpiirissä vai jo aiemmin? Onko teillä kontakti muuten kunnossa? Toruminen, millaista se on? Meinaan vaan, että jos se on esimerkiksi pelkkä ei- tai hyi-sana tai hihnannyppäisy (eikä siis mitään mätkimistä -kärjistetysti :B), niin voisiko siihen yhdistää palkan? Ts. haukkumisen alettua torutaan ja kun koira tekee oikein, sitä palkitaan, ihan näin simppelisti ajateltuna.

Äidin koirahan tuo Hugo on ja heidän luonaan asuu, joten en ihan tarkkaan tiedä milloin tekee mitäkin, mutta omalta kohdalta voin sanoa sen, että namia/lelua olen tarjonnut siinä vaiheessa kun olen itse nähnyt toisen koiran ja yritän silloin kääntää Hugon huomion itseeni. Ei kelpaa. Saattaa syödä namin huomaamattaan, monesti ei uppoa vaikka suuhun laittaisi ja tipahtaa maahan. Lelu saattaa kiinnostaa sen kaksi sekuntia, siihen asti kun Hugo itse huomaa toisen koiran. Silloin kun jotain mielenkiintoisempaa on, niin muu ei kiinnosta. Olisikin helppoa jos tuon huomion saisi käännettyä ruualla tai sillä lelulla, mutta ei. Torumista meillä on ÄP-äännähdys, hihnasta nykäisy tai lopeta tai muu vastaava käsky, toruva äänensävy mukaan. Minä yritän monesti saada itseni Hugon ja toisen koiran väliin näköesteeksi. Ja tuosta kontaktista, miten sen nyt ottaa ja määrittelee. Murrosikäinen koira, joka tuntuu tottelevan silloin kun sitä itseä huvittaa tai mitään ei tapahdu niin kauan kuin se ei tottele. Kerran olen päässyt toisesta koirasta tämän vuoden aikana ohi niin, että haukuttiin vain pari kertaa ja silloin oli taktiikkana hihna lyhyelle, koira vierelle ja sitten mennään määrätietoisesti eteenpäin, ilman että yrittää millään tavoin koiran huomiota kiinnittää itseensä.

Kotona sen saan hillittyä ryntäämästä vieraita moikkaamaan ja lopettamaan haukkumisen, kun sen on vienyt toiseen tilaan ennen ihmisten tuloa. Istuttaa eteen, pitää kiinni ja syöttää kinkkua, lopulta ei tarvi pitää kiinnikään ja koiran saa tekemään temppuja, mutta ulkona toisen koiran kanssa tuo ei toimi. Ihmiset Hugo ohittaa nätisti ja se oli helppo homma opettaa, mutta nuo toiset koirat.

Hugo on vielä luonteeltaan sellainen, että ei sillä ole hirveästi miellyttämishalua eikä se ole ollut oikeastaan ikinä sellainen, että tulee viereen/syliin oleilemaan, vieraiden kanssa on minuutin tai parin verran riekkumista, sitten se jättää ihmiset rauhaan, käy ehkä välillä rapsutuksia hakemassa. Itsenäinen luonne jo pennusta lähtien. Ei epäröinnyt silloinkaan lähteä seikkailemaan yksikseen. Minä sille silloin sanoinkin (luin kirjasta), että sä oot vasta 10-viikkoinen pentu ja sun pitäisi seurata tiiviisti ihmistä, eikä lähteä yksinään pihan toiselle puolelle.