Tuli aika antaa meidän rakkaan vanhuksen mennä.

Ei etäisyys, ei vuodetkaan
ei mikään meitä erota
Ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea
-Tehosekoitin-



27.2.1995 - 24.10.2009.

Kiitos kaikista kymmenestä vuodesta, mitä sain olla sun kanssa, olit aina apuna ja tukena. Muistot ei katoa koskaan, olet aina mun sydämessä, sinne sun pieni tassu jälkensä painoi. Päätös oli raskas, mutta oikea, sen olin velkaa rakkaalle papparaiselle. Nyt Oskun on hyvä olla, niin se järki sanoo, vaikka tunteet ottaa vallan ja tekee niin kipeää.

Kaikki me kotona jäätiin sua kaipaamaan.

Paljon voimia ja jaksamista surun keskelle

Osanottoni ja jaksamista surun keskelle.

Kovasti jaksamista ja suuri osaanotto.

Osanottoni suruun ja voimia kovasti!

Lämmin osanottoni ja voimia surun keskellä.

Oskulla on kuvassa ihana vanhan miehen katse. Syvä osanottoni suruunne.

- Riikka

Kirjoitit kovin kauniisti koirastasi. Tällaiset asiat aina saavat silmäkulmani kostumaan ja tulee kovin suuri tarve halata omia rakkaita karvakorvia.

Lämmin osanotto suuressa surussasi.

Aivan taivaan tällä laidalla on paikka nimeltä Sateenkaarisilta.
Lemmikit, jotka ovat olleet täällä jollekulle erityisen läheisiä,
menevät kuoltuaan Sateenkaarisillalle.
Siellä on kaikille rakkaille ystävillemme niittyjä ja kukkuloita,
joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä.
Ruokaa, vettä ja auringonpaistetta on yllin kyllin, ja kaikilla ystävillämme on lämmintä ja mukavaa.
Kaikki eläimet, jotka ovat olleet sairaita ja vanhoja, saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa;
loukkaantuneet ja vammautuneet parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi,
juuri sellaisiksi, kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme menneistä päivistä ja ajoista.
Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä.
On vain yksi pieni asia:
kukin niistä kaipaa jotakuta hyvin rakasta, joka niiden täytyi jättää jälkeensä.
Ne kaikki juoksentelevat ja leikkivät yhdessä, mutta tulee päivä, jona yksi yhtäkkiä pysähtyy katsomaan kaukaisuuteen.
Sen kirkkaat silmät ovat jännittyneen tarkkaavaiset;
sen innokas ruumis värisee.
Yhtäkkiä se alkaa juosta pois ryhmän luota lentäen yhä nopeammin yli vihreän ruohon.
Se on havainnut sinut, ja kun sinä ja rakas ystäväsi vihdoinkin tapaatte,
te pysyttelette yhdessä riemukkaina jälleennäkemisestä ettekä koskaan enää eroa.
Iloiset suudelmat satavat kasvoillesi, kätesi hyväilevät taas rakasta päätä
ja katsot vielä kerran lemmikkisi luottavaisiin silmiin, jotka niin kauan olivat poissa elämästäsi,
mutteivät koskaan poissa sydämestäsi.
Sitten te ylitätte Sateenkaarisillan yhdessä...
Kirjoittaja tuntematon


Taas valo viiltää taivaanrantaa
Se päivän yöstä erottaa
On tullut aika pois se antaa
Jota niin paljon rakastaa
Sen järjellä me ymmärrämme:
Kun toinen lähtee, toinen jää
Vain pieni lapsi sisällämme
Ei sitä tahdo käsittää
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Sinua paljon rakastin

Niin monet kerrat tähän rantaan
Olemme tulleet ennenkin
Jättäneet kahdet jäljet santaan
Nyt yhdet vain vie takaisin

Siis hyvää matkaa, ystäväni
En enää puhu enempää
Tärkeimmän tiedät, ja se riittää
Muu on nyt yhdentekevää

Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Kulje kanssa enkelin
Hyvää matkaa, hyvää matkaa
Sinua paljon rakastin
(Markus Bäckström)

Voimia sinulle ja perheellesi

Paljon voimia, ja osanottoni.

Otan osaa, voimia teille suuren surun keskellä ja erityisesti Hilmalle joka menetti parhaimman ystävänsä

Syvä osanoottoni ja jaksamisia teille!

Paljon voimia ja yritä jaksella surun keskellä.

Voi että. Ei sitä ikinä haluaisi lopettaa vuosia kestänyttä ystävyyttä ja rakkautta. Voimia teille!

Lämmin osaanottoni suuressa surussa. Tällainen pistää aina omankin mielen matalaksi,
sillä ystävyyden katkeaminen on aina kova paikka kenelle tahansa

Voimia

Tuo on se asia jota jo valmiiksi pelkää vaikka tietää että koko matkaa ei ole mahdollista yhdessä tehdä...